Työhyvinvointi tuottaa laatua ja jaksamista

Työntekijöiden hyvinvoinnista vastuunsa kantava yritys panostaa esimiestyöhön ja työntekijöiden osaamiseen sekä huolehtii henkilöstön jaksamisesta. Yritys kehittää työn joustavuutta ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja tukee työyhteisön vuorovaikutusta.

Työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on Suomessa tiukka. Näistä tärkeimmät ovat työturvallisuuslaki ja työterveyslaki.

Yrittäjille itselleen työterveyshuolto on vapaaehtoinen ja vain 40 prosenttia maatalousyrittäjistä kuuluu sen piiriin.

Teollisuudessa ja kaupassa työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ovat työterveyshuolto, työhöntulotarkastukset, kehityskeskustelut ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Työntekijöiden hyvinvointia lisäävät myös työaikoihin ja -olosuhteisiin liittyvät järjestelyt, kuten työaikajousto ja työkierto.

Työtapaturmat yleisiä tiloilla ja tehtaissa

Maanviljelijöiden työtapaturmat ovat yleisiä: niitä esiintyy noin puolet enemmän kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin.  Maatalouden tapaturmat ovat myös vakavia.

Maatalousyrittäjiä koettelevat työssä jaksamisen ongelmat. Maataloustuottajilta vaaditaan aiempaa enemmän yrittäjämäistä otetta ja osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. Viljelijän hyvinvointi vaikuttaa suoraan myös eläinten hyvinvointiin ja tuoteturvallisuuteen. Hyvin toimiva lomitusjärjestelmä on konkreettisin tuki tuottajan jaksamiselle.

Elintarviketeollisuus sijoittuu teollisuuden sairauspoissaolo-, ammattitauti ja tapaturmatilastojen kärkisijoille. Ala on työvoimavaltainen, ja työhön kuuluu paljon toistotyötä, siirtämistä, nostamista ja staattisia asentoja. Erityisesti rasitusvammoja ilmenee elintarviketeollisuudessa paljon.

Eniten tapaturmia sattuu teurastuksessa ja lihanjalostuksessa.

Vähittäiskaupan alalla suurimmat ongelmat liittyvät osa-aikatyön suureen määrään, joka on useammin vastentahtoista kuin haluttua. Kaupoissa sattuu tapaturmia ja ilmenee ammattitauteja harvemmin kuin kaikilla toimialoilla keskimääriin.