Maataloudessa lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja tehostetaan hiilen sitoutumista

Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden rinnalla kunnianhimoisimpiin uusiutuvan energian käyttäjiin ja tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2035. Silloin meillä pitäisi hiilidioksidipäästöjen olla yhtä suuret kuin hiilen sitoutuminen tuotteisiin, kasvillisuuteen ja maaperään.

Uusiutuvan energian direktiivin mukaan EU pyrkii jo tänä vuonna nostamaan uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta EU:n alueella. Vuoden 2019 lopulla EU:n jäsenmaat Puolaa lukuun ottamatta sopivat, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Suomessa uusiutuvien osuus oli 41 prosenttia vuonna 2017, Ruotsissa 54, Tanskassakin 35.  Saksan vastaava luku on 15 prosenttia, Puolassa, Virossa ja Irlannissa jäätiin 10 prosentin tuntumaan ja Hollannissakin vain 6 prosenttiin. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa biopolttoaineiden ja jätevirtojen hyödyntäminen oli tärkein energianlähde. Ruotsissa vesivoimalla tuotetun uusiutuvan energian osuus oli yli 10 prosenttia ja Tanskassa tuulivoiman 7 prosenttia. Eurooppalaisten maatilojen osuus kokonaisenergian käytöstä oli 2,7 prosenttia vuonna 2016 ja Suomessa hieman enemmän eli kolme prosenttia. Suomalaisten maatilojen energiankulutuksesta lähes puolet on uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuuskin on hyvää eurooppalaista keskitasoa. Mutta kirittävää Suomenkin maataloudessa vielä riittää.

”On muistettava, että päästöllä ja päästöllä on eroa, kun tarkastellaan maatalouden kokonaispäästöjä. On suoraan energiantuotannon päästöt ja eläinten kasvatukseen liittyvät päästöt sekä maankäytön aiheuttamat päästöt”, sanoo MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen. Suomessa maatilan energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen tuotantosuunnasta riippuen 44̶–56 prosenttia ja työkoneisiin 9–25 prosenttia. Peräti 44 prosenttia lämmitykseen käytettävästä energiasta on jo tällä jo tällä hetkellä uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin metsä- ja peltobiomassasta.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tavoitteena on maatalouden elinvoimaisuuden ohella lisätä tuotannon kestävyyttä, jossa yhtenä keinona on tukea uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeja. Ohjelman tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu vuosilta 2015–2018.
Tarkastelujaksolla uusiutuvan energian investointeja tehtiin reilu 20 miljoonalla eurolla, josta tuen osuus oli puolet. Uusiutuvan energian tuotanto kasvoi vuodessa lähes 350 gigawattituntia, joka vastaa noin 17 000 tyypillisen omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Polttoainetuotantoa on tuettu maaseutuohjelman kautta, mikä on lisännyt metsähakkeen tuotantoa merkittävästi.

Suurin osa investoinneista olikin hakelämpökattiloita, mutta myös aurinkoenergian käytön lisäys on ollut nopeaa. Vuosittain on investoitu lisäksi biokaasulaitoksiin. Maalämpöratkaisuja sen sijaan on ollut vähän, vaikka ne ovat lisääntyneet muilla sektoreilla. Energiatehokkuuden parantaminen on puolestaan yleensä sidottu suurempiin tuotannollisiin investointeihin, joten niiden todellista arvoa on vaikea todentaa.

Maaseutuohjelman tavoitteena on saavuttaa uusiutuvan energian kokonaisinvestoinneiksi 117,9 miljoona euroa vuoteen 2023 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii investointien huomattavaa lisääntymistä, sillä tarkastelujakson investoinnit ovat yhteensä 22,5 miljoonaa euroa, joista maaseutuohjelman tuen osuus on puolet. ”Energian käyttö ja tuotto on tärkeää raportoida, tosin energiatehokkuuden raportointi maatilalla voi olla vaikeampaa, sillä hajallaan olevia pieniä energiankäyttöyksiköitä voi olla maatilalla useita. Lisäksi maatilat ovat keskenään hyvin erilaisia, joten valmiiden laskentataulukoiden laatiminen on hankalaa ja tilojen keskinäinen vertailukin on aika työlästä”, Anssi Kainulainen pohtii.

Maatilat voivat myös viljelytoimillaan lisätä hiilinieluja. Kevytmuokkaus ja talven yli jatkuva kasvipeitteisyys, säilyttää maaperän hiilivarastoja ja suojaa myös vesistöjä ravinnevalumilta. Kotieläintuotannossa erityisesti lannan käsittelyyn tarvitaan uusia menetelmiä ja ratkaisuja.

 

Kirjoittaja:  Iiris Lappalainen
Julkaisupäivämäärä:  30.1.2020
Lähteet:
Ilmastoviisas maatilayritys. ProAgria keskusten liitto ja Luke 2019
Lea Gynther ja Elina Leskinen 2019: Maaseutuohjelma 2014–2020 – Arviointi energiavaikutuksista. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:15.
Anssi Kainulainen, puhelinhaastattelu
www.mtk.fi

Kuva: kuviasuomesta.fi/ Roine Piirainen