Normaali versio

Vettä on enemmän kuin tarpeeksi

Suomessa on harvemmin puutetta vedestä, yleensä sadetta saadaan kaikkina vuodenaikoina, onhan Suomen ilmasto viileä ja sateinen. Vettä on monessa eri muodossa varastoituneena pohjavetenä maa- ja kallioperän alla ja pintavetenä järvissä, joissa ja meressä.

Suomessa on harvemmin puutetta vedestä, yleensä sadetta saadaan kaikkina vuodenaikoina, onhan Suomen ilmasto viileä ja sateinen. Vettä on monessa eri muodossa varastoituneena pohjavetenä maa- ja kallioperän alla ja pintavetenä järvissä, joissa ja meressä.

Makeita pintavesiä Suomessa on 10 prosenttia maa-alasta ja pohjavesivaratkin ovat suuret. Niistä käytössä on vain 10 prosenttia. Makean veden varannot henkilöä kohden Suomessa ovat vuodessa 20 000 kuutiometriä eli EU-maiden suurimmat. Ruotsi on hyvä kakkonen 19 400 kuutiollaan, mutta esimerkiksi Puolassa vastaava luku on vain 1 600 kuutiota, Tanskassa ja Saksassakin alle 3 000 kuutiota.

Veden käytön intensiteetti eli veden käyttö suhteessa käytettävissä olevaan veteen on Suomessa ja Ruotsissa alhainen vain alle viisi prosenttia, kun se esimerkiksi Puolassa ja Saksassa on yli 20 prosenttia ja Virossa ja Latviassa yli 15 prosenttia.

Tuotteiden vesijalanjälki on tärkeä mittari

Maailmalla vedet ovat jakautuneet epätasaisesti. Suomeenkin tuodaan elintarvikkeita maista, joissa on ajoittain pulaa vedestä. Tilanne on myös muuttumassa hyvin vaikeaksi joillakin maailman alueilla. Tämän vuosituhannen alkupuolella vesipulasta kärsi kolmannes maailman väestöstä. Nyt arvioidaan, että vuoden 2040 tienoilla jopa puolet maailman väestöstä eläisi alueilla, joissa on pulaa vedestä.

Kaikkeen tavaroiden ja jopa palveluiden tuotantoon liittyy vedenkäyttöä. Puhutaan vesijalanjäljestä. Suomessa vettä käytetään eniten sellu- ja paperitehtaissa, mutta tuotannossa on yleensä suljettu veden kierto.

Vesijalanjälki voi olla kotimainen tai se voi olla ulkomainen eli maahan tuotuihin tuotteisiin sitoutunut virtuaalinen vesi. Itse asiassa vedenkulutuksestamme vain 53 prosenttia perustuu omiin vesivaroihimme, siis lähes puolet liittyy ulkomaisiin vesivaroihin. Peräti 82 prosenttia tuotteiden vesijalanjäljestä on yhteydessä maataloustuotteisiin. Ei siis ole lainkaan samantekevää, missä ja miten tuotettuja elintarvikkeita kulutamme.

Veden puhtaudesta on pidettävä huolta

Toisaalta kaikkien velvollisuutena on pitää huolta vesien puhtaudesta. Pintavesien laatu Suomessa vaihtelee, mutta on enimmäkseen hyvä tai erinomainen. Hajakuormitus metsistä ja maataloudesta on suurin pintavesien kuormittaja ja sen suhteen on vielä paljon tehtävää.

Myös osalle pohjavesistä kohdistuu riskejä, kuten pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet sekä maa- ja kotieläintalous. Pohjavesialueita meillä on yli 6 300, niistä 3 800 on vedenhankintaan tärkeitä ja puhtaita. Joillakin paikoilla rauta ja mangaani sekä arseeni, fluori ja radon haittaavat pohjaveden käyttöä. Mutta Suomessa ei ole samaa ongelmaa, mikä vaivaa Keski-Eurooppaa. Esimerkiksi Saksan ja Hollannin pohjavesissä on korkeat nitraattipitoisuudet.

Suomessa on näet totuttu siihen, että puhdasta vettä riittää. Sitä kannattaa suojella.

 

Teksti: Iiris Lappalainen 4.3.2020

Lähteet:
Kummu, M., P. J. Ward, H. de Moel and O. Varis (2010). ”Is physical water scarcity a new phenomenon? Global assessment of water shortage over the last two millennia.” Environmental Research Letters 5(3).
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Water_statistics#Water_as_a_resource
https://www.arcticfoodfromfinland.fi/sites/arcticfood/files/Etusivu/anu_reinikainen_arvi_25102018.pdf
https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Vesienhoitotoimet_tarpeen_pohjavesien_ti(53453)
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila

Kuva: kuviasuomesta.fi/ Roine Piirainen