RUKIIN SATO VAIHTELEE

Vuodesta 2015 vuoteen 2016 rukiin tuonti laski lähes 80 prosenttia 33,5 miljoonasta kilosta 7,1 miljoonaan kiloon. Vuonna 2017 ruista riitti vietiin 0,3 miljoonaa kiloa, mutta viime vuoden sato jäi pieneksi, eikä viljelyalan kylvömäärä riittänyt omavaraisuuteen. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 sato olisi kuitenkin ennätyssuuri viime vuoden lämpimien säiden ansiosta. 

RUISALA VAIHTELEE VUOSITTAIN

Suomessa viljellään ruista syys- ja kevätkylvöisenä. Valtaosa, jopa 95 prosenttia, kotimaisesta rukiista on syysruista. Rukiista viljellään kahta eri tyyppiä: perinteisiä populaatiolajikkeita ja hybridilajikkeita. Hybridien sadontuottokyky on usein 15 – 30 prosenttia populaationlajikkeita suurempi, joten hybridien viljelyn yleisyys vuosittain vaikuttaa osittain ruissadon vaihteluun. Rukiin viljelyala vaihtelee voimakkaasti vuosittain riippuen syksyn kylvöolosuhteista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana viljelyala on ollut keskimäärin 20–30 000 hehtaaria. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2013 ruisala oli vain noin 12 000 hehtaaria.

Jopa 95 prosenttia kotimaisesta rukiista on syysruista

Vuonna 2018 ruisala oli 17 300 hehtaaria. Viljelyala oli lähes puolet edellisvuotta pienempi. Ruisala muodostuu lähes kokonaan syysrukiista.  

UUDET LAJIKKEET NOSTAVAT HEHTAARISATOA

Viime vuosina on kehitetty uusia rukiin viljelylajikkeita, joilla on saatu suurempia satoja ja parempi viljelyvarmuus. Näiden ansiosta rukiin hehtaarisato nousi vuonna 2012 ensimmäistä kertaa yli 3 000 kiloon.

Vuonna 2018 hehtaarisato oli 2 580 kiloa. 

OMALLA JUURELLA LEIVOTAAN AINUTLAATUISTA LEIPÄÄ

1950-luvulla keskivertosuomalainen pisti poskeensa jopa 45 kiloa ruista vuodessa. Rukiin kulutus on pienentynyt tuntuvasti, ja erilaisten vähähiilihydraattisten dieettien muutaman vuoden takainen suosio vähensi leivän kysyntää entisestään. Ilmiön laannuttua perinteisen täysrukiisen leivän suosio on kuitenkin kasvanut.

Ruisleivän leipomisen oppii vain tekemällä. Taikinajuuren voi laittaa alulle sellaisesta ruisleivästä, josta itse pitää.

Ruisleivän leipomisen oppii vain tekemällä. Taikinajuuren voi laittaa alulle sellaisesta ruisleivästä, josta itse pitää. Juuri saattaa tarvita onnistuakseen muutaman kokeilukerran.
Juuri säilyy jääkaapissa muutaman viikon. Sen voi myös pakastaa, mutta silloin osa juuren alkuperäisistä bakteereista kuolee ja juurta voi joutua herättelemään 1–3 vuorokautta, jotta siitä voidaan leipoa leipää.

Taikinajuuri happamalle ruisleivälle
1 viipale (vähintään 10 g) hapanta ruisleipää
3 dl vettä
3 dl ruisjauhoja

Leikkaa leipäviipaleesta kuoret pois tai koverra pehmeää leivän sisusta. Murenna kulhoon, lisää haalea vesi ja vatkaa joukkoon ruisjauhot. Anna seoksen seistä huoneenlämmössä vähintään 24 tuntia. Valmis juuri kuplii voimakkaasti ja tuoksuu happamalle.
Jatkoa varten taikinajuuri kannattaa ottaa talteen leipätaikinasta ennen taikinan alustamista. Mitä useammin leipoo, sen paremmaksi juuri tekeytyy. Juureen voit lisätä myös esimerkiksi lorauksen piimää lisäämään maitohappobakteerien määrää.

Juuriohjeet: Maa- ja kotitalousnaisten ja MTK:n Ruisleipätalkoot. Lisää ruisleivän leipomisvinkkejä löytyy osoitteesta https://www.maajakotitalousnaiset.fi/reseptit/ruisleivan-juuri-ja-muut-r....

Kuva: Antero Ohranen
Päivitetty 11.9.2019.