KANANMUNASTA KAIKKI IHMISEN TARVITSEMAT VALKUAISAINEET

Ruokavisa, Ruokatieto, kananmuna, Scanstockphoto
Kananmunatiedotuksen mukaan kananmuna on ravintosisällöltään yksi monipuolisimmista ruoka-aineista. Valkuainen sisältää proteiinien lisäksi vettä ja joitain kivennäisaineita. Keltuaisessa on rasvaa, kaikkia rasvaliukoisia vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia.

Perusterveen ihmisen ei tarvitse vältellä kananmunia – päinvastoin. Kananmuna sisältää kaikkia ihmisen normaaliin kasvuun ja kehitykseen tarvitsemia valkuaisaineita ja runsaasti tärkeitä vitamiineja, ja sopii näistä syistä osaksi jokaisen ruokavaliota. Henkilön, jonka kolesteroliarvot ovat kohollaan, kannattaa syödä kananmunia maltillisemmin.


LÄHES 200 KANANMUNAA VUODESSA

Vuonna 2016 suomalainen söi lähes 12 kiloa kananmunia vuodessa. Keskiverto suomalainen syö siis miltei 200 kananmunaa vuodessa. Lukuun on laskettu mukaan elintarvikkeiden sisältämä kananmuna.

Suomalaisten kanamunankulutus on noussut muutamassa vuodessa muun Euroopan tasolle. Vuonna 2016 kananmunia syötiin kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan kananmunien kulutus henkeä kohti oli vielä 1950-luvulla viidestä kahdeksaan kiloa vuodessa, mutta 1970-luvulta lähtien se on pysynyt jokseenkin samankaltaisena vaihdellen 9-12 kilon välillä. Vuosina 2003–2008 kananmunankulutus pysyi pitkään alhaisempana, yhdeksässä kilossa, mutta on sen jälkeen noussut tasaisesti.


KAUPOISSA MYYTÄVÄT KOTIMAISIA

Suomi on kananmunien suhteen omavarainen. Tuotannon suuruus ylittää kulutuksen 12 prosentilla. Kanamunia tuotetaan Suomessa noin 73 miljoonaa kiloa vuodessa. Munia viedään 12 miljoonaa kiloa, josta Ruotsiin noin 3,9 miljoonaa kiloa ja Tanskaan miljoona kiloa. Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen kananmunien tuotanto laski aina 2010-luvulle asti, jolloin tuotannon suuruus oli 61,5 miljoona kiloa, mutta on sittemmin kasvanut johdonmukaisesti.

Kaikki kaupoissa myytävät kuorimunat ovat kotimaisia.

Suomen tiukan salmonellakontrollin vuoksi raakojen munien tuonti Suomeen ei ole mahdollista, ja siksi kaikki kaupoissa myytävät kuorimunat ovat kotimaisia.
Vuonna 2016 Suomeen tuotiin 3,8 miljoonaa kiloa kananmunia (Kantar TNS Oy), josta reilu puolet munamassaa, käytettäväksi ruokateollisuudessa. Tuontikananmuna on turvallista käyttää huolellisen kuumentamisen jälkeen.


KANANMUNA ON PARHAITEN JÄLJITETTÄVISSÄ OLEVA ELINTARVIKE

Kananmunan kuoressa oleva leima kertoo tuotantomaan ja –tavan sekä tuotantotilan. Niin viranomainen kuin kuluttaja voi jäljittää kananmunan aina tuotantotilalle asti.

Nykyään vajaa kaksi kolmasosaa tuotannosta tulee virikehäkkikanaloista, kolmasosa lattiakanaloista ja viisi prosenttia luomukanaloista.

Vuonna 2011 häkkikanaloissa tuotettiin vielä lähes 70 prosenttia kotimaisista kananmunista. Häkkikanalat kiellettiin koko EU:ssa vuonna 2012. Nykyään 62 prosenttia kananmunista tuotetaan virikehäkkikanaloissa ja 33 prosenttia lattiakanaloissa. Tuotannosta viisi prosenttia on luomua. Virikehäkkikanaloissa on orret, pesä sekä hiekkaa kylpemistä varten. Virikehäkkikanaloiden munat on merkitty tuotantotapanumerolla kolme, lattiakanojen munat numerolla kaksi ja luomukanojen munat numerolla nolla.
 
4.9.2017