Laidunkauden maidossa maistuu kesä

Ruokatieto, suomalainen lehmä laitumella
Laitumelle pääsy käynnistää lypsykarjan kesän. Laiduntavat lehmät ovat oleellinen osa suomalaista maalaismaisemaa – ja tietysti kesää! Laidunkauden maidosta voi miltei maistaa aurinkoiset poutapäivät.

Suomen eläinsuojelulainsäädösten mukaan kytkettynä pidettävät lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot on päästettävä jaloittelemaan touko-syyskuun aikana vähintään 60 päivänä.

Laidunnus on tärkeää lypsykarjan hyvinvoinnille.

Laitumelle pääsee valtaosa lehmistä

Laitumella lehmät pääsevät elämään sosiaalista seuraelämää, ja ne voivat syödä ja märehtiä vapaasti. Laidunnus on tärkeää lypsykarjan hyvinvoinnille. Laitumen pehmeä alusta parantaa sorkkaterveyttä ja lisää muutenkin lehmien kuntoa. Hyvä kunto helpottaa lehmän poikimista ja tiinehtymistä.

Kesällä laitumelle pääsee 79 prosenttia tuotosseurantaan kuuluvista lehmistä. Vajaa kahdeksan prosenttia lehmistä ulkoilee kesällä tarhassa. Vapaaehtoiseen tuotosseurantaan kuuluu noin 80 prosenttia Suomen 285 000 lehmästä.

Laidunnussäädöksestä voi anoa vapautusta, jos lehmien laiduntaminen on esimerkiksi laidunten pienuuden tai hankalan sijainnin vuoksi mahdotonta. Ympäri vuoden sisätiloissa pihattonavetoissa viettää yli 13 prosenttia lehmistä. Noin yhdeksän prosenttia lehmistä pääsee myös talvella ulos. Talviulkoilu on järjestettävä luomutuotannossa.

Kesällä maitoa saadaan vähemmän

Nykyään lehmät totutetaan nurmiruualle jo ennen laitumelle pääsyä. Myös osa-aikalaiduntaminen on yleistynyt.

Lehmien liikkuessa ne kuluttava enemmän energiaa, jolloin tuotos laskee.

- Siirtyminen nurmiruokintaan näkyy ja maistuu maidossa, mutta ei niin paljon kuin aikaisemmin, kertoo Maitohygienialiiton toiminnanjohtaja Marjatta Rahkio.  

Maidontuotanto laskee hieman laidunkauden aikana. Lehmien liikkuessa ne kuluttava enemmän energiaa, jolloin tuotos laskee. Tätä voidaan korvata antamalla lehmille väkirehua.

Parsinavetat yleisimpiä

Suomessa on käytössä kahdentyyppisiä navettoja: parsinavettoja ja pihattoja. Hieman yli 70 prosenttia tuotosseurantaan kuuluvista navetoista on perinteisiä parsinavettoja, joissa lehmät ovat päästään kytkettynä parteen.  Naudat syövät, lepäävät ja ne lypsetään parressa.

Pihatoissa lehmät ovat irti rakennuksessa, jossa niillä on erillinen lepo- ja ruokinta-alue.

Pihatoissa lehmät ovat irti rakennuksessa, jossa niillä on erillinen lepo- ja ruokinta-alue. Lehmät lypsetään lypsyasemalla tai lypsyrobotti lypsää ne.  Alle kolmasosa navetoista on pihattoja, mutta niissä asuu silti miltei puolet lehmistä, sillä eläinluku on niissä usein parsinavettaa suurempi.

Edelliset tilastoluvut ovat peräisin ProAgrian tuottoseurannan tietokannoista.

Juttusarjassa pureudutaan tilastojen taustoihin maistelemalla kauden makuja lukuina.
Teksti: Silja Nousiainen
Kuva: Laura Lounasheimo