Hunaja yhdistää luontoon ja hoitaa flunssaa

Kiinnostus mehiläisten hoitoon on lisääntynyt viime vuosina, ja kaupunkeihin ja pihapiireihin on ilmestynyt surisevia mehiläispesiä. Suomessa on noin 48 000 tuottavaa mehiläispesää.

Innostus mehiläistenhoitoon kumpuaa lähiruuan ja kaupunkiviljelyn suosion kasvusta.  Euroopan ja Yhdysvaltojen suurkaupungeissa mehiläistarhaus on ollut suosittua jo pitkään.

Mehiläisiä hoitamalla voi tuottaa vastuullisesti omaa ruokaansa.

Mehiläisiä hoitamalla voi ylläpitää yhteyttä luontoon sekä tuottaa vastuullisesti omaa ruokaansa.

Hunaja on ympäristöystävällinen luonnontuote. MTT:n tutkimuksissa on laskettu, että Suomessa tuotetun hunajan hiilijalanjälki on pieni, vain 125 grammaa 100 grammassa tuotetta.

Ei hyväksyttyjä terveysväittämiä

Hunajalla ei ole Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen hyväksymiä terveysväitteitä. Hunajapurkkien kyljessä ei siis voida mainita hunajan terveysvaikutuksista.

Hunaja voi muun muassa lievittää yskää.

Terveysvaikutuksia on kuitenkin tutkimuksissa havaittu. Hunaja voi muun muassa lievittää yskää ja ehkäistä korva- ja poskiontelotulehduksia.

Vastikään uusitussa, lasten yskän Käypä hoito -suosituksessa kerrotaan, että lusikallinen hunajaa ennen nukkumaanmenoa saattaa helpottaa lasten yskää.

Käypä hoito -ohjeet ovat tutkimusnäyttöön perustuvia, kansallisia hoitosuosituksia. Hunajaa ei kuitenkaan saa antaa alle yksivuotiaille ruokamyrkytysriskin vuoksi.

Hunajaa noin gramma päivässä

Hunajan kulutus oli vuonna 2013 reilu kaksi miljoonaa kiloa. Keskivertosuomalainen nautiskelee siis vuosittain noin 400 grammaa hunajaa. Euroopan unionissa keskiarvo on jopa 700 grammaa.

Suomessa tuotetun hunajan osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 40 prosenttia. Lähihunajan kulutus on viime vuosina laskenut sen heikon saatavuuden vuoksi.

Kotimaista hunajaa myydään yhä useammin suoramyynnin kautta.

Suomessa kerättyä hunajaa myydään yhä useammin suoramyynnin kautta, ja kaupan hyllyille päätyy entistä todennäköisimmin tuontihunajaa.

Vuonna 2013 hunajasato oli heikko

Tietohaarukan viimeisimmän tilaston mukaan vuoden 2013 hunajasato oli keskimääräistä heikompi, vain 1 600 tonnia.

Suomen Mehiläistenhoitajain Liiton mukaan kasvit kukkivat pari viikkoa normaalia aikaisemmin, jolloin pesiin ei vielä ollut ehtinyt kehittyä riittävästi mehiläisiä keräämään mettä.

Vuonna 2014 sato oli puolestaan erittäin hyvä, edellisvuotta miljoona kiloa suurempi. Pesäkohtainen keskisato nousi 55 kiloon, kun edellisvuonna se oli noin 40 kiloa, joka on keskimääräinen tulos.

Joka kymmenennessä pesässä luomumehiläisiä

Joka kymmenes mehiläispesä Suomessa kuuluu valvottuun luomutuotantoon. Mehiläistarhojen sijainti on merkittävin ero luomuhunajan ja tavanomaisesti tuotetun välillä.

Mehiläisten medenkeruualue ei saa sijaita lähellä vilkkaita teitä.

Tarhat sijoitetaan niin, että kolmen kilometrin säteellä tulee olla lähinnä luonnonvaraisia kasveja, metsää tai luomupeltoja. Mehiläisten medenkeruualue ei saa sijaita lähellä vilkkaita teitä, kaatopaikkoja tai muita saastelähteitä. Suomen säädösten mukaan kaupungeissa ei voi tuottaa luomuhunajaa.

Luomumehiläiset asuvat luonnonmateriaaleista tehdyissä pesissä ja ne saavat talviruokana luonnonmukaisesti tuotettua sokeria.

 

Teksti: Silja Varjonen
Kuva: Hunaja.net/ Mehiläishoitajain Liitto