Juusto kerää ystävät yhteen

Juustopöytä
Mikä piristäisikään sydäntalven pitkiä kuukausia paremmin kuin illanistujaiset ystävien kanssa. Juustotarjotin tai täyteläinen juustofonduepata on illanistujaisten kunkku!

Juustoa on syöty kautta aikojen. Arvellaan, että jo esihistoriallisella ajalla keksittiin, miten maito voidaan saada säilyvämpään muotoon juoksuttamalla. Todistetusti vanhimpia juustonvalmistuksen tuntijoita olivat sumerilaiset.

”Nulla caena sine caseum”, eli ei ateriaa ilman juustoa!

Jo antiikin Kreikassa Homeros herkutteli fetajuustolla, ja Rooman legioonalaisten mukana juustonvalmistustaito levisi ympäri laajan Rooman valtakunnan. ”Nulla caena sine caseum”, eli ei ateriaa ilman juustoa!

Suomalaiset ovat juustonsyöjäkansaa

Juusto maistuu suomalaisille hyvin ja sitä syödään vuosi vuodelta yhä enemmän. Suomessa juustojen kulutus on viisinkertaistunut vuodesta 1970, ja vuonna 2013 suomalaiset söivät juustoa peräti 23,2 kiloa henkilöä kohden vuodessa.

Maailmanlaajuisessa vertailussa se on kelpo tulos: Suomessa syödään maailman neljänneksi eniten juustoa asukasta kohden. International Dairy Federationin mukaan enemmän juustoa kulutetaan ainoastaan Ranskassa, Islannissa ja Luxemburgissa. Keskimäärin eurooppalaiset popsivat juustoa 17,8 kiloa per henkilö.

Kevytjuustojen osuus kulutuksessa on kasvanut.

Erilaisten kevytjuustojen osuus kulutuksessa on kasvanut, samalla kun perinteisten edam- ja emmental-juustojen kulutus on vähentynyt. Vuonna 2012 Suomen Gallupin Elintarviketiedon mukaan reilut 72,2 prosenttia suomalaisista aikuisista ilmoitti käyttäneensä tutkimusviikon aikana rasvaista juustoa ja vähärasvaista juustoa söi lähes puolet.

Kevytjuustojen suosioon vaikuttavat niiden maku ja rakenne. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa valmistuneen väitöskirjan mukaan juuston kuluttajat kaipaavat kevytjuustoihin voimakkaampaa makua ja hajua. Kevytjuustojen suosioon vaikuttavat myös erilaiset ruokavalioihin liittyvät trendit.

Arkijuustojen tuonti kasvaa 

Suomessa syödään yhä enemmän ulkomaista juustoa. Vuonna 2013 jo lähes puolet suomalaisten syömästä juustosta tuotiin ulkomailta. Eniten juustoja tuodaan Saksasta, Tanskasta ja Virosta.

Juuston tuonnin uskotaan edelleen lisääntyvän ulkomaisten edullisten arkijuustojen suosion kasvaessa. Niin sanottujen herkuttelujuustojen kulutuksella ei ole niin suurta merkitystä tuonnin kasvuun.

Juuston ja jogurttien, kysynnän ennustetaan kasvavan erityisesti.

Maitotuotteiden kysynnän ennustetaan kasvavan maailmanlaajuisesti noin 2,5 prosenttia vuodessa. Kasvua odotetaan varsinkin Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Erilaistettujen tuotteiden, kuten juuston ja jogurttien, kysynnän ennustetaan kasvavan erityisesti.

Pienjuustolat hyötyvät lähiruuan suosiosta

Lähiruoka kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän, ja se näkyy myös pienjuustoloiden tuotteiden kasvaneessa suosiossa. Vaikka pienjuustoloiden tuotanto ei määrällisesti olekaan vielä merkittävää, niiden tuotteet tarjoavat vaihtoehtoja kuluttajille.

TNS Gallupin julkistamasta Suomi & suomalaiset Ruoka 2013 -tutkimuksesta ilmenee, että lähiruoka ja ruuan jäljitettävyys aina tuotantotilalle saakka kiinnostaa suomalaisia aiempaakin enemmän. Jäljitettävyyttä pitää tärkeänä ostoperusteena 60 prosenttia 18 - 75-vuotiaasta väestöstä.

Perhetilatuotteet, eli tuotteet, jotka ovat jäljitettävissä tuotantotilalle saakka, ovat kasvattaneet tunnettuuttaan ja käyttöään huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna.

Juusto on sosiaalista tarjottavaa

Juustofondue juontaa juurensa Sveitsiin, jossa se on perinneruoka. Sitä tarjotaan kodeissa usein ja se toimii perheenjäseniä yhdistävänä ruokalajina. Suomessa fondue on kokenut uuden tulemisen, ja on jälleen parin vuosikymmenen jälkeen muodikas seurusteluruoka.

Fondue valmistetaan raastetuista juustoista, ja seoksen yhtenä juustona on yleensä emmental. Juuston lisäksi fonduen valmistuksessa käytetään yleensä valkoviiniä, johon juusto sulatetaan.

Juusto on maukasta ja helppoa tarjottavaa ihan sellaisenaankin.

Juusto on maukasta ja helppoa tarjottavaa ihan sellaisenaankin. Juustotarjotin sopii monenlaiseen tilanteeseen, kuten illanviettoihin, vierastarjoiluun ja juhliin. Juustotarjottimen tai -lautasen voi tarjota aterian väli- tai jälkiruoaksi.

Tärkeintä on muistaa nostaa juustot huoneenlämpöön ja poistaa ne pakkauksistaan noin tuntia ennen tarjoilua. Siten niiden aromit pääsevät parhaiten esiin. Kuivumisen estämiseksi juustot kannattaa peittää vaikkapa kostealla keittiöpyyhkeellä.

Tarjolle kannattaa valita erityyppisiä juustoja: mietoja ja voimakkaista, kovia ja pehmeitä, sekä väriltään ja muodoltaan erilaisia juustoja. Lisukkeina toimivat erilaiset tuoreet ja kuivatut hedelmät, hillot, keksit ja leivät.

Kätevä kokki käyttää tähteet seuraavana päivänä piirakan tai gratiinin raaka-aineeksi!

Juustojen kyytipoika on perinteisesti puna-, valko-, tai portviini, mutta rohkea maistelija voi yhdistää juustot vaikkapa kuiviin ranskalaisiin siidereihin tai esimerkiksi belgialaisiin erikoisoluisiin.

Ja jos juustotarjoilusta jää juustoja yli, kätevä kokki käyttää ne seuraavana päivänä vaikkapa piirakan tai gratiinin raaka-aineeksi!

 

Teksti: Hanna Larjavaara
Kuva: Ruokatieto/Elina Himanen