Ruoka ostetaan isoista marketeista

Ruokatieto, Ruokavisa, Kuvaaja Jussi Ulkuniemi
Puolet päivittäistavaroiden myymälöistä myy 92 prosenttia kaikista suomalaisten ruoka- ja juomahankinnoista. Suoramyynti maatiloilta kuluttajille kuitenkin kasvaa vuoteen 2020 mennessä selvästi, jos ruuantuottajien aikeet toteutuvat.

Pienillä lähimyymälöillä ja suoramyynnillä on oma tärkeä tehtävänsä koko maan asuttavuuden, ruokahuollon ja myös paikallisen valikoiman turvaajana, toteaa myös Päivittäistavarakauppa ry.

Suoramyynnin vaatimuksia selkeytetty

Nyt ruuan myyntikanavissa on suurta vaihtelua tuoteryhmien välillä. Eniten suoraan tiloilta myydään lihaa, vähiten viljaa ja maitoa.

Eniten suoraan tiloilta myydään lihaa, vähiten viljaa ja maitoa.

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 –tutkimuksessa verrattiin vuoden 2013 tilannetta vuoden 2020 suunnitelmiin. Kotieläintiloista 12 prosenttia harjoitti suoramyyntiä vuonna 2013, ja vuonna 2020 kuluttajille aikoo myydä jo 21 prosenttia tiloista.

Suoramyynnin helpottamiseksi on kuntien elintarvikevalvojille ja ruokayrittäjille laadittu yhteinen ohje vuonna 2014 LounaFoodin Aitoja makuja II –hankkeessa. Kuntien elintarvikevalvojat ovat tulkinneet lakia eri tavoin, mikä on asettanut ruuantuottajat eriarvoiseen asemaan.

Ohjetta valmisteltiin sillä silmällä, että vaatimuksia voidaan keventää ilman, että turvallisuus vaarantuu.

Kuluttajat ja ruokapalvelut päivittäisostajia

Päivittäistavaroiden kokonaismyynti Suomessa vuonna 2013 oli 16,55 miljardia euroa, josta ruuan osuus on noin 80 prosenttia, kertoo Päivittäistavarakauppa ry. Ruokaa ja juomaa hankittiin siis noin 13,2 miljardilla eurolla vuosittain.

Ruokaa ja juomaa hankittiin siis noin 13,2 miljardilla eurolla vuosittain.

Päivittäistavaroihin luetaan ruuan ja juoman lisäksi teknokemian tuotteet, kodin paperit, tupakkatuotteet, lehdet ja päivittäiskosmetiikka.

Päivittäistavaramarkkinoihin luetaan myös hotelli-, ravintola- ja ruokapalvelu-tukkukaupan asiakkaiden, kuten julkisten laitosten päivittäinen ruokahuolto sekä ravintoloiden, kahviloiden ja henkilöstöravintoloiden myynti. Myös alkoholijuomien vähittäismyynti luetaan EU-tilastoinnissa päivittäistavaramarkkinoihin.

Yhteensä alalla päivittäistavarakaupan ja HoReCa-tukkukaupan alalla työskentelee noin 65 000 palkansaajaa.

Hyper ja hallit kirivät

Päivittäistavarakauppoja oli Suomessa vuonna 2014 yhteensä 4 066. Marketkaupan lisäksi päivittäistavaroiden vähittäiskauppaan lasketaan elintarvikkeiden erikoismyymälöiden, huoltamoiden ja halpahallien päivittäistavaroiden myynti.

Myymälätyypeistä eniten oli isoja valintamyymälöitä, kaikkiaan hieman yli tuhat. Seuraavaksi suurimmat joukot olivat erikoismyymälät 861 liikkeellä ja isot supermarketit 612 liikkeellä.

Kauppahallimyymälöitä oli 34 sekä myymäläautoja ja -veneitä 16.

Kauppahallimyymälöitä oli 34 sekä myymäläautoja ja -veneitä 16. Vuoden 2013 aikana oli lopettanut kaikkiaan 185 myymälää.

Myynnin suurimmat osuudet ovat vaihtuneet vuoden 1996 – 2014 välillä. Kun vuonna 1996 suurin osuus päivittäismyynnistä oli pienillä supermarketeilla, oli valtikka 2005 eteenpäin siirtynyt ja myös 2014 alussa pysynyt isoilla supermarketeilla.

Vuonna 1996 toiseksi suurin osuus myynnistä oli suurilla supermarketeilla, vuonna 2014 se oli hypermarketeilla ja kolmantena tulivat isot valintamyymälät.

Erikoismyymälöiden ja hallien myynti on vuosien saatossa kasvanut. Vuonna 2005 se oli noin 1,4 prosenttia kokonaismyynnistä ja vuonna 2014 jo 1,6 prosenttia.

Herkullisia arjen reseptioivalluksia löytyy Ruokatiedon keittokirjasta. 

Teksti: Laura Lounasheimo
Kuva: Jussi Ulkuniemi