PAKKAUSMERKINNÄT VIESTIVÄT KULUTTAJALLE YHÄ ENEMMÄN

Ruokatieto,hyötykäyttömerkit, kuvaaja Jussi Ulkuniemi
Euroopan unionin valtava elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen uudistus muutti käytännössä kaikki ruokapakkausten merkinnät. Muutos on kuluttajalle parannus entiseen: nykyiset pakkausmerkinnät kertovat enemmän ja erottuvat selkeämmin.

SUOLAN MÄÄRÄ JA ALLERGEENIT SELKEÄMMIN PAKKAUKSISSA

EU:n elintarviketietoasetus tuli voimaan vuonna 2014. Asetuksen myötä ravintoarvomerkintöjen ja kokonaissuolapitoisuuden ilmoittaminen ovat nykyään pakollisia elintarvikepakkauksissa. Suolan määrään lasketaan elintarvikkeeseen lisätty ja siinä luonnostaan oleva natrium. Eviran mukaan allergeenit ja muut yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat tulee ilmoittaa ainesosaluettelossa selkeästi, esimerkiksi tekstiä korostamalla. Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat ainesosat tulee ilmoittaa nykyään myös pakkaamattomissa elintarvikkeissa.

Ravintoarvomerkintöjen ja kokonaissuolapitoisuuden ilmoittaminen ovat nykyään pakollisia elintarvikepakkauksissa.

Myös elintarvikkeiden alkuperää koskevat merkinnät uudistuivat elintarviketietoasetuksen myötä. Yleinen vaatimus on sama kuin ennen vuotta 2014: elintarvikkeen alkuperämaa on ilmoitettava, jos sen ilmoittamatta jättäminen saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan. Jos tuotteen pääraaka-aineen alkuperämaa on joku muu kuin valmistusmaa, on sen niin ikään käytävä ilmi pakkauksesta. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan syyskuussa 2017 astui voimaan myös asetus, jonka mukaan kuluttajapakkauksien tuoteselosteessa on ilmoitettava tuotteessa käytetyn lihan ja maidon alkuperämaa. Elintarvikkeen raaka-aineiden alkuperästä kertova Hyvää Suomesta -merkki poistaa kuitenkin velvoitteen lisätä erillinen alkuperämerkintä pakkauksen tuoteselosteeseen.

Kuluttajapakkauksien tuoteselosteessa on ilmoitettava tuotteessa käytetyn lihan ja maidon alkuperämaa.


ELINTARVIKEVALVONTA

Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Maahantuotavien tuotteiden merkintöjä tarkastaa tulli.
Vuonna 2016 Suomeen tuotavista elintarvikkeista 6,5 prosenttia luokiteltiin määräyksenvastaisiksi. Tullin mukaan yleisin ongelma elintarvikkeissa olivat puutteelliset pakkausmerkinnät, joka oli syy 35 prosentissa tapauksista.

Tullin mukaan yleisin ongelma elintarvikkeissa olivat puutteelliset pakkausmerkinnät.

Evira tilastoi elintarvikevalvontatarkastuksista löytyneitä puutteita. Tarkastuksia tehdään koko ruokaketjussa alkutuotannosta vähittäismyyntiin ja tarjoiluun.
Ylivoimaisesti eniten puutteita löytyi vuonna 2016 edellisvuosien tapaan hygieniasta. Syynä hygieniavirheisiin on yleensä vajavuus riskienhallinnassa, osaamisessa ja omavalvonnassa. Havaituista puutteista noin seitsemän prosenttia johtui virheellisistä pakkausmerkinnöistä ja esitteistä.

Evira tilastoi myös syitä kaupan ja suurtalouskeittiöiden takaisinvetoihin. Vuonna 2016 niistä 8 prosenttia johtui virheistä pakkausmerkinnöissä. Takaisinvetoja tapahtuu kuitenkin niin harvoin, että käytännössä tuotteita vedetään markkinoilta pakkausmerkintöjen puutteiden takia vuosittain vain muutamia.


VAPAAEHTOISET MERKIT OSTAJIEN APUNA
 

Viranomaisten vaatimien pakkausmerkintöjen rinnalla pakkauksissa nähdään useita järjestöjen myöntämiä vapaaehtoisia merkkejä, jotka kertovat esimerkiksi tuotteen valmistustavasta, terveellisyydestä, alkuperästä tai sopivuudesta erityisruokavaliota noudattaville.

Näitä merkkejä ovat muun muassa Hyvää Suomesta -merkki, Sydänmerkki, Avainlippu, Sirkkalehti-merkki, Reilun kaupan merkki ja erilaiset luomumerkit.

MERKINTÄ GLUTEENITTOMUUDESTA ON VAPAAEHTOINEN
 

Gluteenitonta ruokavaliota noudattavia auttavat erilliset pakkausmerkinnät ”gluteeniton” ja ”erittäin vähägluteeninen”, joista jälkimmäinen on kuitenkin hyvin vähän käytetty. Ne ovat yrityksille vapaaehtoisia, ja käyttöoikeus niihin tulee hakea Keliakialiitolta. Kaikissa keliaakikoille sopivissa elintarvikkeissa ei näin ollen ole erillistä Keliakialiiton merkkiä, mutta tieto mahdollisista allergeeneista löytyy entistä selkeämmin ainesosaluettelosta. Keliakialiiton gluteenittoman tuotteen merkkiä on myönnetty yli 330 tuotteelle.

SYDÄNMERKKI OHJAA TERVEELLISEMPIIN VALINTOIHIN
 

Niin pakatuissa kuin pakkaamattomissakin elintarvikkeissa tulee olla merkintä ”voimakassuolainen”, jos kyseiselle elintarvikeryhmälle asetettu suolapitoisuuden raja-arvo ylittyy. Esimerkiksi juustoissa voimakassuolaisia ovat yli 1,4 prosenttia ja leivissä yli 1,1 prosenttia suolaa sisältävät tuotteet.
Merkintää ”vähäsuolainen” voi käyttää, jos suolaa on alle 0,3 prosenttia. Raja on kuitenkin niin alhainen, että vaatimukset täyttäviä elintarvikkeita ei juuri ole.
Sydänmerkki myönnetään tuotteille, jotka ovat omassa tuoteryhmässään ravitsemusarvoiltaan parempia. Sydänmerkillä varustetut elintarvikkeet ovat rasvanlaadultaan parempia ja ne sisältävät vähemmän suolaa kuin tuoteryhmän muut tuotteet. Joissain tuoteryhmissä sydänmerkin saa vain tuote, joka edellisten lisäksi sisältää enemmän kuitua ja vähemmän sokeria.

LUOMUMERKIT KERTOVAT TUOTANTOTAVASTA
 

Euroopan unionin luomutunnus, Lehtimerkki, on pakollinen kaikissa EU:n alueella valmistetuissa luomutuotteissa. Merkki ei kerro tuotteen alkuperästä.

Euroopan unionin luomutunnus on pakollinen kaikissa EU:n alueella valmistetuissa luomutuotteissa.

Suomessa on käytössä myös kansallinen, Eviran myöntämä, Maa- ja metsätalousministeriön omistama Aurinkomerkki, jolla varustetun tuotteen täytyy olla suomalaisen luomuvalvonnan piirissä. Tuote tai sen raaka-aineet voivat kuitenkin tulla ulkomailta.
Luomuliiton Leppäkerttu-merkki kuvastaa Suomessa kotimaisesta raaka-aineesta tuotettua luomuelintarviketta. Perinteisen Leppäkerttu-merkin lisäksi kaupoissa voi nähdä tuotanto-alueen nimellä varustettuja Leppäkerttu-merkkejä, jotka kertovat lisäksi paikallisuudesta.

Teksti: Silja Varjonen (päivittänyt 4.9.2017 Anna-Maria Piipponen)
Kuva: Ruokatieto/Jussi Ulkuniemi