YHÄ USEAMPI TILA SITOUTUU ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEEN

Erilaisilla maataloustuilla voidaan lisätä suomalaisen eläintuotannon kannattavuutta. Eläinten hyvinvointikorvaus on yksi tällaisista. Vuonna 2008 käyttöön otettu eläinten hyvinvoinnin tuki muuttui vuonna 2014 hyvinvointikorvaukseksi, johon voivat nauta- ja sikatilojen lisäksi sitoutua myös lammas- ja vuohitilat sekä siipikarjatilat.

Eläinten hyvinvointikorvauksen suosio kasvaa. Vuonna 2014 hyvinvointikorvausta maksettiin 40 prosentille ja vuonna 2017  jo 52 prosentille nautatiloista. Sikatilojen osalta hyvinvointikorvauksia saavien tilojen määrä kasvoi kolmessa vuodessa 49 prosentista 72 prosenttiin. Vuonna 2017 lammas- ja vuohitiloista 47 prosentille ja siipikarjatiloista 81 prosentille maksettiin hyvinvointikorvausta.

Terve eläin säästää myös lääkityskuluissa.

Eläinten hyvinvointikorvauksen ideana on korvata viljelijöille sellaisia lisäkustannuksia ja tulonmenetyksiä, joita heille koituu eläinten hyvinvoinnin edistämisestä. Kun eläimet voivat hyvin, myös tuotteiden laatu kasvaa ja taloudellinen tulos paranee. Terve eläin säästää myös lääkityskuluissa.


ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN POHJANA ON PERUSLAINSÄÄDÄNTÖ

Täydentävät ehdot, joiden noudattaminen on hyvinvointikorvauksen myöntämisen ehtona, muodostuvat lakisääteisistä hoitovaatimuksista (EU:n ja kansallinen lainsäädäntö) sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista. Korvausta maksetaan peruslainsäädännön ylittävistä, eläinten hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä, kuten pitopaikkojen tilavuuden ja ulkoilumahdollisuuksien parantamisesta sekä virikkeiden ja sairaskarsinoiden lisäämisestä. Viljelijä voi valita haluamansa määrän toimenpiteitä sitoumuksen kohteena olevalle eläinlajille.

Päivitetty 11.9.2018.