Arkiruokailu elää ajassa

Terveellinen aamiainen

Suomessa käytetään aamiaisella yleisesti elintarvikkeita, joista saa paljon suojaravintoaineita, sopivasti energiaa ja vain niukasti haitallista kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

• Puuro (kuitua ja kivennäisaineitaja, sokeri ja suola itse lisättävissä)
• Marjat (vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua, flavonoideja)
• Rasvaton maito (kalsiumia, vitamiineja, mutta ei kovaa rasvaa)
• Ruisleipä, ruispaahtoleipä (kuitua ja kivennäisaineita)
• Vähärasvaiset juustot (kalsiumia, proteiinia, kohtuullisesti kovaa rasvaa)
• Terveysvaikutteiset jogurtit ja juomat (kalsiumia, maitohappobakteereja)
• Terveysvaikutteiset margariinit (tiettyjä rasvahappoja)

Juuri aamiaistuotteissa näkyvät myös monet suomalaiset terveysvaikutteisia elintarvikkeita koskevat keksinnöt, kuten vähärasvaiset maitotuotteet, maitohappobakteeria sisältävät jogurtit ja juomat, sekä kolesterolia alentava margariini.

Kouluruoka osana arkea

Suomalaisen lounasruokakulttuuriin kuuluu joukkoruokailu. Suomi aloitti ensimmäisenä maana maailmassa kaikkia oppilaita koskevan maksuttoman kouluruokailun jo vuonna 1943.

Suomessa kouluruokaa pidetään itsestään selvyytenä, mutta usein unohdetaan sen tärkeys ja, että millaisia terveydellisiä vaikutuksia kouluruualla on. Kouluruokailu ehkäisee sairauksia ennalta ja edistää terveyttä. Nuorena opitut ja omaksutut hyvät terveystottumukset kantavat hedelmää myös tulevaisuudessa.

Joukkoruokailu sopii myös pohjoismaiseen tasa-arvoajatteluun.

Joukkoruokailun ateriat on suunniteltu ravitsemuksellisesti tasapainoisiksi kokonaisuuksiksi. Näin on helpompi syödä terveellisesti, kuin omia eväitä kokoamalla. Samalla säästyy myös aikaa. Joukkoruokailu sopii myös pohjoismaiseen tasa-arvoajatteluun, jossa terveellinen ateria halutaan taata kaikille varallisuuteen katsomatta.

Lue 10 syytä syödä kouluruokaa!

Välipalat

Suomalaiset nuoret viettävät iltapäivisin paljon aikaa itsenäisesti ja harvassa perheessä ehditään syödä kovin runsasta päivällistä. Näin ollen välipala on tärkeä osa päivän ravintoa. Nuoret saavat nykyään lähes puolet päivän energiastaa välipaloista, joten ruokavalinnoilla on väliä. Hyviä vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi samoista aineksista kuin aamiaisella.

Lue ravitsemus -osiosta hyvistä välipaloista!

Päivällinen omalla tyylillä

Monet eri tekijät vaikuttavat siihen missä ja mitä suomalaisissa perheissä nykyään syödään iltaisin ruuaksi. Ruokakaupoista löytyy valmisruokia ja puolivalmisteita, joilla helpotetaan arjen ruokailua kiireen ja harrastusten keskellä.

Yhteisruokailut eivät kaikkien perheiden arkeen kuulu, vaan kukin perheenjäsen syö iltaruuan omien menojensa ja aikataulunsa mukaisesti. Kotitekoista ruokaa toki arvostetaan, mutta aina sen valmistamiseen ei välttämättä tunnu löytyvän aikaa. Ruuanvalmistus saattaa olla esimerkiksi valmisruuan lämmittämistä tai puolivalmisteesta ruuan soveltamista.

Koti enää ole ainoa ruuasta nauttimisen paikka.

Ravintoloiden ja muiden ruokapaikkojen yleistyminen ovat vaikuttaneet siihen, ettei koti enää ole ainoa ruuasta nauttimisen paikka. Ruuan hakeminen valmiina on helppoa, koska tarjonta on runsasta. Eri kulttuureista tulevat ruokapaikat ovat rikastuttaneet ruokakulttuuriamme. Ne vaikuttavat omalta osaltaan arjen ruokavalintoihimme sekä valinnan mahdollisuuksien runsauteen.