Joulu

Joulun ajan juhlia on monenlaisia ja useisiin niihin liittyy oma ruokaperinteensä.

Adventti

Joulunaika alkaa ensimmäisestä adventista. Sana adventti tarkoittaa saapumista, jouluun valmistumista. Adventtia on alettu viettämään jouluun valmistusaikana 300-400 -luvuilla Etelä-Euroopassa. Adventin aikaan kuuluu neljä adventtisunnuntaita. Adventtikausia ei vietetty idän kirkoissa, mutta lännen kirkoissa sen viettäminen yleistyi heti. Ensimmäinen adventtisunnuntai aloittaa kirkkovuoden marras-joulukuun vaihteessa ja se on suuri ilon juhla. Ensimmäisen adventin aikaan vietetään mm. joulumarkkinoita ja -myyjäisiä. Toisena adventtina hiljennytään paastoon ja rukoukseen. Kolmantena adventtina muistetaan erityisesti Johannes Kastajaa ja neljäs adventti on puolestaan omistettu Jeesuksen äidille Neitsyt Marialle.

Adventtien viettoon liittyy olennaisesti kynttilöiden sytyttäminen. Joka adventtina sytytetään adventin osoittama määrä kynttilöitä ja kun jouluviikko koittaa, kaikki neljä kynttilää sytytetään palamaan.

Joulujuhla, kuusijuhla

Koulujen joulujuhla eli kuusijuhla on koulun syyslukuvuoden päättäjäiset, jotka pidettään koulun juhla- tai voimistelusalissa. Kuusijuhliin valmistauduttiin ennen huolellisesti ja niihin kutsuttiin oppilaiden vanhemmat ja usein myös heidän pikkusisarukset. Tämä tapa on voimassa vielä edelleen etenkin pienemmissä kouluissa.

Koulujen kuusijuhlat olivat alun perin hyvin uskonnollissävytteisiä ja lapsille kohdistettuja tilaisuuksia, joihin kuului olennaisesti suuri koristeltu joulukuusi, paljon kynttilöitä, Enkeli taivaan -virsi, seimikuvaelma, joululauluja ja erilaisia tonttuleikkejä. Kuusijuhla huipentui tavallisesti piparkakku- tai makeispusseja jakavan joulupukin saapumiseen. Kansakoulun alkuajoista 1800-luvulta lähtien koulun kuusijuhlalla on ollut huomattavaa vaikutusta myös kotien juhlatapoihin, sillä moni suomalainen maalaislapsi näki alun perin joulukuusen ensimmäisen kerran vasta koulun kuusijuhlassa. Varhaisemmissa kansakoulujen kuusijuhlissa joulupukki saattoi jaella köyhimmille lapsille makeisten lisäksi kenkiä ja vaatteita.

Ennen koulujen syyslukukauden päättäjäisiä vietettiin Lucian päivän aikaan. Kuusijuhlan viettämisestä on merkintöjä jo 1700-luvun loppupuolelta. Kuitenkin sekä 1700-luvun ja 2000-luvun koulujen kuusijuhlia yhdistävät samat tekijät eli kynttilät, kuusentuoksu, joululaulut, joululeivonnaiset ja erilaiset tanssileikit.

Pikkujoulu

1930-luvulla opiskelijoiden viettämiä pikkujoulujuhlia alettiin juhlia myös muissa yhteisöissä. Pikkujouluissa tarjotaan perinteisesti ensimmäisen kerran jouluruokia ja varsinkin riisipuuroa ja glögiä. Glögi on perinteinen joulun alusajan juoma, jota on nautittu Ruotsi-Suomessa keskiajalta lähtien. Se on syntynyt aikoinaan siten, että laadultaan vähemmän hyvää viiniä maustettiin kanelilla, neilikalla, kardemummalla ja appelsiininkuorella. Tätä maustettua viiniä lämmitettiin ja kuumennettu viini lämmitti kylmissä asumuksessa asuneita ihmisiä. Glögiä on tiettävästi valmistettu jo Kustaa Vaasan hovissa 1500-luvulla, vaikka juomaa ei tuolloin vielä glögiksi kutsuttukaan. Glögiksi juomaa alettiin kutsua Ruotsin kartanoissa vasta 1800-luvulla. 1960-luvulla glögi saavutti suosion myös tavallisten suomalaisten joulun alusajan juomana, jonka sekaan lisätään manteleita ja rusinoita. Glögin kanssa nautitaan usein myös piparkakkuja ja muita joululeivonnaisia.

Joulu

Pakanallista keskitalven juhlaa on vietetty Suomessa jo ennen kuin joulu sai kristinuskon omaksumisen myötä nykyisen merkityksensä. Germaanit viettivät keskitalvenjuhlaa juuri siihen aikaan, kun pohjoisen Euroopan talvi oli pimeimmillään, päivät alkoivat jälleen pidentyä ja valo voittaa pimeyden. Antiikin roomalaiset puolestaan juhlivat 17.-24.12. maanviljelyksen jumalan kunniaksi. Suomalaisten syksyinen sadonkorjuun ja vuodenvaihteen juhla kekri säilyi Savossa ja Karjalassa joulun rinnalla vielä pitkään 1800-luvulle asti. Kristillistä joulua on vietetty 300-luvulta asti ja vuonna 354 Paavi määräsi Jeesuksen syntymäpäiväjuhlan pidettäväksi 25. joulukuuta.

Jouluun liittyy paljon erilaisia tapoja ja koristeita. Joulun viettämiseen on Suomessakin jo hyvin varhain liittynyt kuusen tuominen sisälle tupaan ja sen koristeleminen joulukuuseksi. Ensimmäiset tiedot joulukuusesta ovat 1500-luvulta Saksasta Elsassista, Strassburgin hiippakunnasta. Seuraavalla vuosisadalla myös joulukuusi omaksuttiin uskonpuhdistuksen oppien kanssa. Vähitellen joulukuusesta muodostui katolisen seimen protestanttinen vastine. Pohjoismaihin joulukuusi saapui 1700-luvulla. Ensimmäisenä joulukuusen hankkivat ylhäisöperheet, joista tämä perinne myöhemmin levisi myös työläiskoteihin. Suomalaiseen kotiin ensimmäinen joulukuusi on tiettävästi tullut vuonna 1829, mutta vasta 1900-luvulla joulukuusi alkoi yleistyä suomalaisissa kodeissa. Kaikkien uusien tapojen ja tavaroiden tavoin myös joulukuusi sai osakseen paljon kritiikkiä mm. ääriuskovaisilta, sosialisteilta ja tulipalovaarasta huolestuneilta kansalaisilta. Jouluolkien levittämisestä tupien lattioille luovuttiin vähitellen siirryttäessä joulupuun hakemiseen tupaan.

Joulukuuseen ja sen koristeisiin liittyy paljon erilaista symboliikkaa. Vanhan ajan roomalaisten kerrotaan käyttäneen aikanaan tali- ja vahakynttilöitä. Myöhemmin myös kristillinen kirkko alkoi käyttää vahakynttilöitä jumalanpalveluksissa, jolloin kynttilöihin liittyi pyhyyden tuntu. Jouluna kirkoissa on kautta aikojen loistaneet lukuisat kynttilät. 1800-luvulla talikynttilät syrjäyttivät pärelyhdyt myös Suomen maaseuduilla. Kynttilöitä valettiin joka kodissa ainakin jouluksi, jos niihin ei muuten ollut varaa. Adventtikynttilöiden polttamisen perinne on tullut Suomeen Saksasta.

Adventti- eli joulukalenteri on niin ikään myös lähtöisin Saksasta, missä niitä on ollut käytössä jo 1900-luvun alkuvuosina. 1930-luvun alussa partiojärjestöt toivat tämän perinteen ensin Ruotsiin ja sitten Suomeen.
Myran piispaa Pyhä Nikolausta pidetään joulupukin esikuvana. Pyhä Nikolaus syntyi vuonna 300 rikkaaseen perheeseen ja hänellä oli tapana auttaa lähimmäisiään ja jakaa lahjoja, mutta niin etteivät lahjan saajat tienneet keneltä lahja oli. Monissa maissa Pyhä Nikolaus tuo vielä tänä päivänkin joululahjat tiputtamalla ne jouluyönä savupiipusta takkaan ripustettuihin joulusukkiin.

Joulun ajan ruokia

Jouluun on kautta aikojen kuulunut useita perinteisiä ruokia. Suomessa vietettiin syksyisin 1800- luvulle saakka perinteistä sadonkorjuu eli kekrijuhlaa, jonka useat tavat ovat tämän jälkeen siirtyneet jouluun. Suomalainen jouluateria on syntynyt pikkuhiljaa ja siihen ovat vaikuttaneet niin säätyläisten kuin talonpoikien tarjoamiset. Jouluun liittyy vielä nykyisinkin runsas tarjottavien määrä ja syöminen, mikä on liittynyt myös kekrijuhlaan. Suomalaiseen jouluun liittyy useita perinteisiä jouluruokia, joita on valmistettu kaikkialla Suomessa, vaikka suomalaiset jouluruoat vaihtelevatkin hieman myös maakunnittain ja perheiden omien mieltymysten ja tapojen mukaan.

Suomalaiset jouluruuat

Suomalaiseen jouluateriaan kuuluu alkuruokana rosolli, jota on syöty Lounais-Suomessa jo 1700-luvulla mutta koko maahan se yleistyi vasta 1900-luvulla. Joulukinkun käyttäminen kaikkialla Suomessa on yleistynyt 1930 luvulla ja vähitellen siitä tuli yksi joulun pääruoista. Suomalaisiin perinteisiin jouluruokiin ovat kuuluneet kauan peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikot. Laatikkoruoat ovat olleet tunnettuja pitoruokia jo 1700-luvulla.

Kalan syöminen on kuulunut hyvin olennaisesti suomalaisten ruokavalioon, koska niitä on ollut lukuisien vesistöjen takia koko ajan saatavana. Aluksi kaloja varastoitiin kuivaamalla mutta 1700-luvulla, kun suola yleistyi, kaloja alettiin säilöä suolaamalla. Suolakaloista joulupöytään säilyi ainoastaan silli. Lipeäkala onkin vanhin jouluun kuuluvista ruoista. Lipeä kalaa valmistettiin kuivatusta kuhasta tai hauesta ja se olikin tärkeä katolisen ajan paastoruoka ja aattopäivän ruoka.

Perinteinen ohrapuuro

Suomalainen perinteinen joulupuuro on kautta aikojen ollut ohrapuuro. 1800-luvulla Suomeen alettiin tuoda ulkomailta riisiä mutta se oli kallista ruoka-ainetta ja vain rikkaat pystyivät ostamaan sitä. Eksoottista riisipuuroa pidettiin arvokkaampana puurona mitä ohrapuuroa, ja tästä syystä riisipuuroa valmistettiin erityisesti juhlaruoaksi. Riisipuuroa tarjotaan edelleen jouluruokana, vaikka siitä tulikin 1900-luvulla arkiruokaa. Riisipuuron myötä joulupuuroon alettiin piilottaa kuorittu manteli, jonka uskottiin tuovan löytäjälleen onnea tulevana vuonna. Tämä tapa on peräisin keskiajan Englannista, missä ylhäisöllä oli loppiaisena tapana piilottaa papu ohrapuuron joukkoon.

Monenlaisia leivonnaisia

Joulun ajan leivonnaisia ovat perinteisesti olleet piparkakut ja joulutortut, jotka yleisesti valmistettiin suomalaisissa kartanoissa jo 1800-luvulla. Piparkakkujen valmistaminen kuuluu ensimmäisiin jouluvalmisteluihin ja usein ensimmäiset piparkakut paistetaan ensimmäisen adventin aikoihin. Piparkakkuperinne on saapunut Eurooppaan ristiretkeläisten idäntuliaisina ja niitä alettiin valmistaa yleisesti Saksassa 1300-luvulla. Myöhemmin 1600-luvulla piparkakkuperinne siirtyi Ruotsiin, josta se 1700-luvulla tuli myös Suomeen mutta vasta 1900-luvulla piparkakkuja alettiin valmistaa myös kotikeittiöissä.