Pääsiäinen

Pääsiäinen on kristinuskon kirkkovuoden vanhin ja merkittävin juhla. Sen viettoon on paljon erilaisia tapoja, tottumuksia ja juhlaruokia.

Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja siihen johtavien tapahtumien juhlana. Pääsiäisen pyhäpäiviä ovat pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja sitä seuraava toinen pääsiäispäivä. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Vuonna 325 Nikaian kirkolliskokouksessa päätettiin, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeisenä sunnuntaina.

Pitkäperjantaina hiljennytään

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivää on vietetty synkissä ja vakavissa tunnelmissa. Pitkäperjantaina ei perinteisesti olla kyläilty eikä ainakaan tanssittu. Pitkäperjantai on paaston ankarin päivä, jolloin paastoaja ei voi syödä juuri mitään. Pitkäperjantaina syötiin perinteisesti vain kylmiä edellispäivän tähteitä ja niitäkin vasta auringonlaskun jälkeen.

Tunnetuin ja aito suomalainen pääsiäisruoka on mämmi, jota on valmistettu jo katolisena aikana.  Mämmi muistuttaa Kristuksesta happamattomana leipänä. Kun kansan oli paettava kiireesti Egyptistä, ei mukaan otettua eväsleipää ehditty hapattamaan. Hapan ei pahan vertauskuvana kelpaa pyhälle juhla-aterialle.

Katolisena aikana mämmi oli perinteinen pitkänperjantain ruoka Lounais-Suomessa. Se syötiin 1700- luvulla leivän päälle siveltynä. Myöhemmin 1900-luvulla mämmi levisi myös muualle Suomeen. Mämmi valmistetaan maltaista, ruisjauhoista ja vedestä imellyttämällä, jonka jälkeen seos paistetaan uunissa. Alun perin mämmi valmistettiin tuohesta valmistettuihin tuokkosiin.

Muna, pääsiäisen sanoman symboli

Muna symboloi ikuista elämää. Edessä oleva uusi elämä on piilossa, mutta se murtautuu esiin "vankilastaan." Myös keltaiset kananpojat muistuttavat munan salaisuudesta. Munat ovat myös ihmisten henkisen kasvun ja elämän jatkumisen vertauskuva.

Pääsiäismuna on myös Jeesuksen haudan ja iankaikkisen elämän vertauskuva: munan sisältä löytyvä yllätys muistuttaa pääsiäisaamun iloisesta yllätyksestä, jonka naiset kohtasivat Jeesuksen haudalla. Ortodoksisen paaston aikana kieltäydyttiin kananmunien syönnistä ja niitä kerääntyi varastoihin. Pääsiäisenä niitä sitten riitti maalattaviksi, kopsautettaviksi, koristeluun ja lahjoiksi. Värillisen pääsiäismunan legenda on lähtöisin jo kristinuskon alkuajoilta. Varsinaisesti kananmunien maalaamista ja koristelemista pidetään kuitenkin alkuaan ortodoksinena tapana. Karjalassa alettiin koristella munia, kun kananhoito yleistyi 1800- luvulla.

Ruokatieto, kananmunan maalaus

Jänis ja kani

Myös pääsiäisjänis on hedelmällisyyden vertauskuvana liitetty pääsiäiseen. Pääsiäispupun juuret juontavat jo esikristilliselle ajalle. Nopeana lisääntymään niitä alettiin pitää kevään hedelmällisyyden ja uuden elämän symboleina. Kanin liittivät pääsiäiseen saksalaiset 1500 luvulla mutta vasta 1700-luvun alussa leivottiin saksalaisissa sokerileipomoissa ensimmäiset syötävät pääsiäispuput. Saksalaiset veivät pääsiäispupun mukanaan Amerikkaan 1600-luvulla. Siellä lapsille uskoteltiin, että jos he ovat kilttejä, pääsiäispupu tekee heille pesän, joka on täynnä värikkäitä munia. Lapset tekivät omia pesiä puutarhoihin, joihin he odottivat pääsiäispupun munivan heille munia.

Pääsiäisen perinteiset ruuat

Pääsiäiseen liittyy paljon erilaisia perinteisiä ruokia, sillä pääsiäistä edeltävä 40 päivän paasto päättyi ja voitiin taas syödä kaikkia ruoka-aineita.
Lammaspaisti on kuulunut muualla maailmassa jo 600- luvulta lähtien pääsiäisaterialle. Se muistuttaa Kristuksesta uhrikaritsana, joka toimi syntien anteeksiantajana ja uuden elämän lahjoittajana. Meillä Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä.

Osa pääsiäiseen liittyvistä perinteistä on lähtöisin jo katolilaiselta ajalta. Koska pääsiäistä edeltävänä paasto aikana ei käytetty kananmunia eikä maitoa, niitä kertyi varastoihin. Maito hapetettiin, jotta se saatiin säilytettyä. Hapatetusta maidosta valmistettiin rahkaa, jota puolestaan käytettiin erilaisten pääsiäisherkkujen valmistukseen. Kananmunia käytettiin myös erilaisten leivonnaisten valmistamiseen sekä niitä keitettiin ja koristeltiin pääsiäisaterialle.

Pashaa voi valmistaa myös jäädykkeenä.

Venäjällä perinteinen pääsiäisajan jälkiruoka on pasha, joka on sieltä levinnyt ensin Karjalaan ja yleistynyt 1970-luvulla myös koko Suomeen. Perinteisesti pashaa on tarjottu toisen pääsiäisajan ruoan, kulitsan, kanssa. Kulitsa on pullataikinasta tehty makea venäläinen leipä. Usein molempia sekä pashaa että kulitsaa koristavat kirjaimet XB, joka on lyhenne kirkkoslaavin sanasta Kristos voskrese, suomeksi Kristus on ylösnoussut.

Muita Suomessa perinteisiä pääsiäisen ruokia ovat Suomessa olleet verimakkarat, rieskat, piiraat ja uunijuustot.

Tavat sekoittuvat

Perinteiset ruuat ovat ovat yhä pääsiäisaterioiden osia. Suomessa ei paaston sääntöjä kuitenkaan juurikaan noudateta ja eri ruokalajit ovat pääsiäispöydissä läpi koko juhlapyhän.