Runebergin päivä

Runebergin päivää vietetään helmikuussa ja sitä juhlistetaan perinteisesti kirjailijan nimikkotortuilla.

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta vuonna 1804 Pietarsaaressa merikapteenin perheen esikoisena. Vuonna 1830 Runebergiltä ilmestyi esikoisrunokokoelma, joka sisälsi myös hänen tunnetuimman hahmonsa, Saarijärven Paavon.  Paitsi kirjailijana, Runeberg toimi tuomiokapitulin ja virsikirjakomitean jäsenenä ja hänen myöhäistuotantoonsa kuuluukin kuutisenkymmentä virttä.  Ansioillaan hänestä tuli hänestä runokuningas ja suomalainen kansallissankari.

Ensimmäistä kertaa Runebergia juhlittiin näyttävän julkisesti hänen 50-vuotispäivänään runoilijan synnyinkaupungissa Pietarsaaressa. Kansallisrunoilijan kuoleman jälkeen syntymäpäivästä tehtiin kansakunnan kansallispäivää. Vähitellen Runebergin päivä muuttui kulttuurin ja suomenruotsalaisten päiväksi, johon liittyy olennaisesti Runebergin torttujen nauttiminen.

Runebergin tortut

Runebergin tortut ovat sesonkileivonnaisia, joita on saatavina kaupoissa ja leipomoissa noin reilu viikkoa ennen varsinaista Runebergin päivää. Useissa kodeissa leivotaan Runebergin torttuja myös itse. Runebergin torttujen alkuperästä on monia eri teorioita, kerrotaan kuitenkin, että porvoolaisen sokerileipuri Asteniuksen jo vuonna 1840- luvulla myynnissä olleet vadelmaleivokset maistuivat erityisesti Runebergille. Runebergin leivos on korkeahko pyöreänmuotoinen leivos, joka on koristeltu sokerikuorrutuksella reunustetulla vadelmahillolla.

Myös Runebergin vaimon Fredrika Runebergin kerrotaan leiponeen miehelleen leivonnaisia, jonka hän valmisti vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista, ja koristeli leivonnaiset omenahillolla ja sokerikuorrutuksella. Runebergin kerrotaan nauttineen näitä punssilla kostutettuja leivonnaisia aamupalaksi.