Vappu

Sima on tunnetuin vappuherkuista. Työn päivää juhlitaan toukokuun alussa erilaisin perintein.

Alun perin vappu oli keskiaikainen kirkollinen juhlapäivä, jota juhlittiin englantilais-saksalaisen abbedissan Walburgissin pyhimykseksi julkistamispäivänä. Walburgis valittiin ensimmäisenä naisena johtajaksi luostariin, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Katolilaisen tavan mukaan vapun päivänä noudatettiin pyhäpäivän työkieltoja.

Suomeen vapun päivän juhliminen siirtyi ylioppilaiden kevätjuhlapäiväksi Ruotsista 1800-luvulla. Yhdysvalloissa on vietetty työnjuhlaa toukokuun ensimmäisenä päivänä, josta se myöhemmin levisi myös Suomeen. Vuonna 1889 vapusta tuli virallisesti työväen yhteinen juhlapäivä.

Jo 1900-luvulla oli tapana lähteä ravintolaan syömään vappulounasta ja kuuntelemaan kuorokonsertteja. 1920-luvulta lähtien vappuun ovat liittyneet myös erilaiset koristeet kuten ilmapallot, serpentiinit ja vappuviuhkat. Virallinen liputuspäivä vapusta tuli vuonna 1978, jolloin se samalla nimettiin suomalaisen työn päiväksi. Vappu on myös yleinen vapaapäivä.

Vappuruokia

Perinteinen vapun ajan juoma on sima. Sima mainitaan jo Kalevalan tarinoissa, mutta nykyisen kaltaista simaa on valmistettu 1700- luvulta.  Nykyäänkin sima on yleinen vappujuoma, jota valmistetaan useissa suomalaisissa kodeissa.

Siman kanssa tarjotaan usein perinteisiä vapun ajan leivonnaisia, munkkeja ja tippaleipiä. Tippaleivät lienevät alkujaan saksalaisia leivonnaisia. Niitä on tarjoiltu jo 1700-luvulla suomalaisissa säätyläiskodeissa ja 1830-luvulla Helsingin Kaisaniemen ravintolassa.