Vaikutteita idästä ja lännestä

Suomalainen ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita sekä idästä Venäjältä että lännestä Ruotsista. Tästä johtuen Suomeen kehittyi aluksi kaksi ruokakulttuurialuetta, jotka olivat itäinen ja läntinen alue. Myöhemmin Suomi jakautui useisiin maakuntiin, joille on kehittynyt omat ruokaperinteensä.

Entisaikaan elettiin omavaraistaloutta eli raaka-aineet tuotettiin joko itse tai vaihdettiin naapureiden kanssa. Ruoanvalmistuksessa käytettiin niitä raaka-aineita, joita omassa kunnassa oli tarjolla. Näin ovat syntyneet maakuntien perinneruuat.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa on ollut monia eri kehitysvaiheita. Kaksi suurta muutoksen kautta nousevat erityisesti esiin. Ne ovat 1800-luvun yhteiskunnan modernisoituminen ja toisen maailmansodan jälkeinen aika.

Uuniruoka- ja keittoruoka-alueet

Esihistoriallisena aikana Suomeen syntyi kaksi kiinteän asutuksen keskusta. Ne olivat itäinen alue Laatokan Karjalassa ja läntinen alue Turun ja Kokemäen seudulla. Itäisen ja läntisen alueiden keskinäinen vuorovaikutus oli niin vähäistä, että molemmille alueille kehittyi oma ruokakulttuuri.

Itäisellä asutusalueella asuinrakennuksiin rakennettiin uuni slaavilaisen mallin mukaisesti. Samalla kun taloja lämmitettiin, kuumeni myös uuni. Jokapäiväisen talon lämmittämisen myötä opittiin käyttämään uunin lämpöä hyväksi ruoanvalmistuksessa. Ruoanvalmistustavasta johtuen itäistä aluetta kutsutaan uuniruoka-alueeksi.

Läntisellä alueella rakennettiin ulkouuneja germaaniseen tapaan. Asuinrakennukset lämmitettiin takan avulla ja ruoat valmistettiin avotulella kolmijalkaisessa padassa, joka roikkui tulen yläpuolella. Läntistä aluetta nimitetään ruoanvalmistustavasta johtuen keittoruoka-alueeksi.

Lyhyttä ja pitkää piimää

Esihistoriallisella ajalla kehittyivät muutkin itäisen ja läntisen ruokakulttuurin ominaispiirteet. Maitoa ja piimää käytettiin ruoanvalmistuksessa eri tavoin.

Idässä piimää valmistettiin siten, että happaman maidon joukkoon lisättiin uutta maitoa ja kokkeloitunut maito juotiin heroineen. Piimää hapatettiin myös uunissa ja tätä hapannutta piimää ns. lyhyttä piimää jatkettiin sitten vedellä.

Läntisessä kulttuurissa piimää hapatettiin tuoreesta maidosta piimäsiemenen avulla ja näin siitä saatiin venyvää ns. pitkää piimää. Vain pitkän piimän valmistusalueilla valmistettiin kotijuustoja.

Tuoretta leipää joka viikko tai kahdesti vuodessa

Itäisessä Suomessa leipää leivottiin joka viikko. Länsisuomalainen arkileipä oli kuivaa hapanleipää ja sitä leivottiin vain kaksi kertaa vuodessa suuret määrät. Leivät säilytettiin vartaissa katon rajassa tai erillisessä leipäaitassa.

Lännen vaikutukset näkyvät nykyään mm. joulupöydässä

Yhteys läntiseen ruokavirtauksiin näkyy nykyäänkin muun muassa kalojen suolaamisena, oluen valmistuksen tekniikoissa ja juuston valmistuksessa. Perinteinen joulupöytämme heijastaa läntistä keskiaikaista pitopöytää. Ruotsin kanssa yhteisiä ruokalajeja on runsaasti: hernekeitto, pannukakku, lihapullat, laskiaispullat jne.

Itäiset vaikutteet erottavat Suomen muista pohjoismaista

Kun Itä-Suomessa leipää leivottiin viikoittain, uuneissa kypsyivät myös laatikot, padat, piirakat ja kukot. Myös hapattaminen oli suosittu itäinen ruuanvalmistustapa ja sitä hyödynnettiin leivänkin teossa. Idän vaikutteita ruuassamme ovat muun muassa sienet ja koko perinteinen pääsiäistarjoilu, karjalanpaistista ja -piirakoista puhumattakaan. Nimenomaan nämä itäiset vaikutteet erottavat meidät muista Pohjoismaista.