Normaali versio

Ruoka arjen askareissa

Arkiruuan valmistamiseen ja nauttimiseen on melkein aina vaikuttanut työnteko tai harrastukset. Nykyään yhä enemmän perheen iltamenot sanelevat sen, mitä syödään ja kuka ruuan valmistaa.

Ennen ruuanvalmistaminen oli pitkälti naisten, yleensä perheenäitien, vastuulla. Perheen miehet osallistuivat ruuanvalmistamiseen metsästämällä tai kalastamalla, mutta keittiössä miehet viihtyivät harvemmin.

Lisäksi raskaat työt vaativat toisenlaista ruokavaliota kuin nykyisin. Maaseudulla aamiainen saattoi koostua jo perunoista ja läskisoosista, sillä sen voimalla jaksettiin tehdä raskaita maa- ja metsätöitä pitkälle päivään. Ohessa tyypillisiä maaseudulla syötyjä ruokia 1950-luvulla.

Keittiön varustetaso oli lisäksi aivan toista kuin nykyajan mukavuuksin varustelluissa keittiöissä. Esimerkiksi jääkaapit alkoivat yleistyä vasta 1950-luvulla, mutta silti pitkään elintarvikkeita säilytettiin kellareissa ja talvisin ikkunoiden väleissä tai ns. kylmäkomeroissa. Pakastimet alkoivat yleistyä 1970-luvulla, jolloin ruuan valmistaminen ja säilyttäminen helpottuivat huomattavasti.

Ruoka valmistetaan nykyään nopeasti joko sähkö- tai kaasuliedellä tai mikroaaltouunissa. Vielä 1960-luvulla ruoka valmistui useinmiten puuhellalla, mikä edellytti ensin hellan lämmittämistä puilla. Toisaalta samalla kun ruoka valmistui, puuhella toimi lämmön lähteenä. Koska ruuanvalmistaminen oli aikaa vievää puuhaa, ruuat olivat hyvin yksinkertaisia ja helppoja valmistaa: erilaisia keittoja (herne, kaali, makkara, liha, kala), kastikkeita (makkara, läski) sekä haudutettavia ruokia kuten puuroja ja patoja.

Arkiruuan muuttuminen

Monilla nykyään syötävillä arkiruuilla on jo pitkä historia suomalaisissa ruokapöydissä. Moni juhlaruoka on arkipäiväistynyt kuten esimerkiksi lihapullat, makaronilaatikko tai riisiruuat. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kaikki mikä jouduttiin ostamaan kaupasta, oli herkkua ja juhlavampaa ruokaa.

Merkillepantavaa on kuitenkin se, että vaikka ruoka oli ennen yksinkertaista, se kokosi kuitenkin koko perheen aina yhtä aikaa syömään. Kyse oli perinteestä, mutta myös siitä, ettei ruuan lämmittäminen ja uudelleen valmistaminen ollut yhtä helppoa kuin nykyisin.

Koulujen kotitalousopetus on nykyään innostanut kaikki perheenjäsenet osallistumaan tavalla tai toisella ruuanlaittoon. Arkiruoka voi olla perinteistä kotiruokaa, kansainvälisiä makuja tai eineksiä. Ruuanvalmistamiseen ei kuitenkaan arkena käytetä paljoa aikaa, vaan ruoka pitää saada nopeasti pöytään.