Norja

Norjalainen lohi on tuttu sanapari ympäri maailmaa. Kala ja muut meren antimet ovatkin luonnollisesti norjalaisten suurta herkkua.

Norjalaisessa kaupassa kalaa ja kalatuotteita on runsaasti. Norjalaiset syövät kalaa noin 55 kg / henkilö / vuosi. Valmiit kalapullat ja –mureke on tavallista arkiruokaa, joka nautitaan valkokastikkeen ja katkarapujen kanssa. Vaaleat kalat kuten turska satoine valmistustapoineen yllättävät, koska lohi on yleensä se, josta Norjan yhteydessä puhutaan. Lutefisk med pekon, rakfisk, torsk med poteter, fiskeboller , stekt fjellørret i rømmesaus – siinä muutama suosituista norjalaisista kalaruoista.

Maukasta ruokaa lampaasta ja muista lihoista

Norjalaiset syövät myös lihaa, erityisesti lammasta monin eri tavoin valmistettuna. Lammasta suolataan, savustetaan, kuivataan ja haudutetaan. Fårikål eli lammaskaali on pitkään haudutettua pataruokaa, jota tarjotaan erityisesti syksyisin ja talvisin.
Lapskøus on tuhdin lihakeiton kaltaista, mutta siihen voidaan käyttää myös makkaroita. Kerrotaan, että norjalaiset merimiehet ovat retkillään levittäneet tämän reseptin ja ruokalajin nimen eri puolille maailmaa. Lapskøus tunnetaan Suomessakin nimellä lapskoussi, mikä on raumalainen perinneruoka.

Kjøttkaker puolestaan ovat muskotilla ja inkiväärillä maustettuja lihapullia.

Norjalaiset pitävät rapeaksi paistetusta sianlihasta. Erityisesti jouluksi valmistetaan uunissa porsaan kylkeä niin, että nahkapuoli leikataan kauniiksi ruuduiksi ja paistetaan rapeaksi. Norjalainen snacks-erikoisuus on bacongull, uppopaistettua porsaannahkaa.
Myös riistaa, kuten hirveä, poroa, peuraa, riekkoa ja sorsaa, Norjassa nautitaan mielellään. Varsinkin Pohjois-Norjassa poronliha on arkinen raaka-aine.

Lukuisista norjalaisista juustoista ja leivonnaisista ovat hyvinä esimerkkeinä ovat ”mussmør”, ”lefse” ja ”Fyrstekake”. Ensimmäinen on juusto, tosin sellaiseksi erikoisella tavalla valmistettu, ruskea ja melko makea. Lefsen monet muunnelmat muistuttavat meidän pohjalaista, ohutta rieskaa ja vielä enemmän ohuen ohutta ruotsalaista tunnbröd’iä. Fyrstekake on mantelikakku, jonka alkuperäinen belgialaistaustainen resepti on yhden norjalaisleipomon liikesalaisuus.

Kotiruokaa ja eväitä

Norjalaiset syövät paljon kotona. Aina ruoan ei tarvitse olla alusta asti itse valmistettua. Erikoistuneissa pikkukaupoissa – usein kalakaupoissa – on runsas valikoima vaihtoehtoja peratuista merenelävistä paikan päällä valmistettuihin aterioihin. Tällaisten ”take-away” ruokien ostaminen kodin arkeen tai juhlaan ei ole jokapäiväinen tapa, mutta yleisempää kuin esimerkiksi meillä Suomessa.

Eväät ovat norjalaiselle itsestäänselvyys. Koulupäivän lounas on norjalaisnuorilla eväspaketti (matpakke), joka tuodaan kotoa repussa. Joissain kouluissa lounastarpeita voi ostaa koululta.

Leipä on eväspaketin oleellinen osa, koska se on helppo pakata mukaan. Paperikääreeseen tai muovirasiaan sujahtaa muutama leipäsiivu täytteineen. Nykyään itse tehty eväsleipä voi vaihtua myös kahviloiden tarjontaan. Valittavana on monenlaista täytetyistä patongista tanskalaisen voileivän kaltaisiin luomuksiin.

Eväät ovat mukana myös hiihto- ja patikkaretkillä, ulkoilmakonserteissa tai muuten vain vapaa aikaa luonnossa viettäessä.

Taustaa Norjan elintarvikealasta

Norjassa on maatiloja reilut 45 000. Noin joka kolmas maatila kasvattaa lampaita ja vajaa joka kolmas tuottaa maitoa ja noin joka kolmas on viljatila. Vihannesviljelyä, kananmunan tuotantoa ja muutakin tuttua maataloutta harjoitetaan, mutta norjalainen maatalous poikkeaa muista pohjoismaista suurella lammasmäärällä sekä niukalla ja rehuviljapainotteisella viljan viljelyllä.

Kalastus on yksi Norjan vahvoja elinkeinoja, ja maa kuuluukin maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin. Silli, seiti ja turska ovat yleisimpiä kalastettavia lajeja. Myös lohen kasvatus on tärkeä elinkeino. Kalastuksen ja ylipäätään meren tärkeyttä Norjalle kuvastaa se, että siihen on oma ministeriönsä, kalastus- ja rannikkoministeriö.

Työntekijöiden määrällä mitattuna elintarviketeollisuus on Norjan suurin teollisuudenala. Yrityksiä on noin 2000, joista neljännes jalostaa kalaa. Maatalouden tuotteisiin perustuvan teollisuuden tuotteet käytetään pääasiassa kotimaassa, mutta kalatuotteista peräti 90 % myydään ulkomaille. Kalan vienti nostaakin Norjan muihin pohjoismaihin verrattuna suureksi ruoan viejäksi.

Norjassa toimii ICA, Coop sekä Rema 1000 ja Norges Gruppen päivittäistavaraketjut, joista kaksi viimeistä ovat norjalaistaustaisia. Kaiken kaikkiaan päivittäistavaramyymälöitä on yli 5000.

Norjalaisten moderni ravintolakulttuuri on melko nuorta. Ravintoloita on asukasmäärään verrattuna vähemmän kuin Ruotsissa tai Suomessa, ja norjalaiset käyttävät ravintoloihin rahaa vähemmän. Norjalaiset huippukokit ovat nopeasti nousseet kansainväliselle tasolle ja pärjänneet hyvin kansainvälisissä kilpailuissa.

Ruokatieto, lohiruoka

Kaikki artikkelit aiheesta Ruokakulttuurit naapurimaissamme