Ruotsi

Lihapullat, ruskea kastike, perunamuusi ja puolukkahillo on ruotsalaisten arkiruokien kuningas. Ruoka on saanut kansainvälistä mainetta aikanaan jo ruotsalaisten siirtolaisten mukana Amerikassa ja nykyään ympäri maailmaa IKEA:n ravintoloissa. Tarinoiden mukaan lihapullat, samoin kaalikääryleet, rantautui Ruotsiin 1700-luvulla Ottomaanien valtakunnasta, jossa Ruotsin silloinen kuningas Kaarle XII oli pakosalla usean vuoden ajan.

Husmanskost ja smörgåsbordet

”Husmanskost” on tärkeä osa ruotsalaista ruokakulttuuria. Alun perin yksinkertaista ja edullista maalaiskodeissa tehtyä ruokaa tarkoittava sana on muuttunut kattamaan ylipäätään ruotsalaista klassista, ruotsalaisiin raaka-aineisiin perustuvaa kotiruokaa uusine muunnoksineen. Listalta löytyy meillekin tuttuja ruokia kuten lihapullat, pyttipannu sekä mm. lauantaimakkaran näköinen ja käyttötavoiltaan lenkkimakkaran oloinen ”falukorv”.

Hernekeitto on yksi vanhoista ajoista säilyneitä ruokia. Varhaisella keskiajalla katolinen kirkko muutti ruokatottumuksia muun muassa siten, että perjantaisin pidettiin paastopäivä. Tuolloin torstaisin oli tapana syödä hieman paremmin ja tukevammin. Hernekeitto sianlihalla höystettynä oli tähän mainio vaihtoehto. Saattaa olla, että punssi hernekeiton kyytipoikana ja pannukakku jälkiruokana liittyvät samaan ajatukseen. Varhaisella keskiajalla Suomea liitettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa, joten monet ruoat ja tavat levisivät myös sydän-Suomeen, kuten torstainen hernekeitto.

Näkkileipä puolestaan perustuu vanhaan pohjoismaiseen tapaan säilyttää leipää kuivattamalla. Ruotsissa näkkileivän suosio on säilynyt korkealla.

Ruotsalaisten noutopöytä (smörgåsbordet) on myös vanhaa perua. Ennen varsinaista ateriaa tarjottavat pienet palat tunnetaan monissa eri maissa, mutta ruotsalaisten tapa tarjota runsaasti erilaisia kala- ja liharuokia alkupalaksi erillisestä pöydästä toi aikanaan kansainväliseen ruokasanastoon uuden ruotsinkielisen termin. Noutopöydän suosio on hieman hiipunut, mutta sen tarinaa jatkavat muun muassa hotellien buffetaamiaiset, ravintoloiden joulupöytä ja ruotsinlaivojen illallispöydät.

Suurina juhlapyhinä ruoka on usein perinteisempää kuin muulloin. Ruotsalaisessa joulupöydässä on tyypillisesti kinkku, silliä, lihapullia, janssonin kiusausta ja prinssimakkaroita. Myös mm. lipeäkala, hauki ja riisipuuro kuuluvat ruotsalaiseen jouluun. Salaisella reseptillä valmistettu juomaerikoisuus on ”julmust”. Pääsiäisen ruoat muistuttavat jonkun verran joulua, vaikkakin esimerkiksi kananmunat, lammas ja erilaiset makeiset tuovat kevään tuulahduksen juhlapöytään.

Etninen ruokakulttuuri yleistynyt

Nykyään Ruotsissa noin joka viiden asukas on ulkomaalaistaustainen ja muutenkin kansainvälistyminen on muokannut ruotsalaisen syömistä. Tämä näkyy ruokakaupoissa runsaina etnisiä hyllyinä tai jopa osastoina, lukuisina etnisinä ravintoloina sekä ruokalajeina, jossa ruotsalaisuus ja muut vaikutteet kohtaavat. Esimerkiksi pastaa, olipa se spagettia tai lasagnea, voidaan jo pitää uutena ”husmanskostina”.

Katukeittöissä tarjotaan usein ulkomaalaistaustaisia ruokia. Hampurilaisten, kebabbien ja muiden kansainvälisten pikaruokien ohella Ruotsissa on vahvoilla myös kotoisimmat ruoat kuten makkara, lihapulla-annos tai ohut rieskanen, jonka sisään on kääritty vaikkapa perunamuusia ja katkarapusalaattia.

Taustaa Ruotsin elintarvikeketjusta

Ruotsissa on maatiloja noin 70 000. Moni niistä kasvattaa viljaa Etelä-Ruotsissa. Lihakarjan kasvatus on yleistä, mutta myös lampaita ja siipikarjan tuotantoa on pohjoismaisessa mittakaavassa paljon.
Myös Ruotsissa luomu ja lähiruoka on hyvässä vedossa. Esimerkiksi ruokaostoista yli 4% on luomua. Luku näyttää pieneltä, mutta eri maita vertaillen Ruotsi on luomukulutuksen kärjessä. Tanska on kärjessä noin 6 % osuudella, Suomessa ollaan vielä noin 1 % tietämillä.

Erilaisia ruokatuotteita tehdään reilussa 3000 elintarvikeyrityksessä. Suurin osa on pieniä perheen ylläpitämiä yrityksiä, joissa tuotteet valmistetaan käsityönä. Suurin osa kauppojen ruoasta on peräisin suurista elintarvikealan yrityksistä, joista monet ovat tuttuja myös Suomessa. Ruotsista viedään ulkomaille paljon kalaa ja äyriäisiä.

Suurimpia kauppaketjuja ovat ICA ja Coop. Näiden lisäksi toimii muutamia muitakin suuria kaupan alan yrityksiä. Ruotsalaisia ruokakauppoja värittävät runsaat etnisten tuotteiden hyllyt. Katukuvaa värittävät puolestaan pienet erikoiskaupat - varsinkin pienet leipomoputiikit. Kauppojen lukumäärä on Ruotsissa reilu 10 000 kappaletta.

Ravintoloita ja kahviloita yli 20 000 kappaletta. Tämä on pohjoismaittain paljon väestön määrään verrattuna. Monista ravintoloista saa kotiruokaa (husmanskost) ja kadunkulmista löytyy nakkikioskeja, joista saa vaikkapa makkaroita (varmkorv). Maahanmuuttajat ovat monipuolistaneet ruotsalaista ruokatarjontaa jo pitkään. Esimerkiksi Ruotsin ensimmäinen pizzeria avattiin jo vuonna 1947 italialaisille työmiehille, vaikkakin vasta 1960-luvulta lähtien pizza on kuulunut myös tavallisten ruotsalaisten ruokanautintoihin.

Viimeisten parin vuosikymmenen kuluessa ruotsalaiset huippukokit ovat nousseet kansainväliseen kaartiin. He ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä kokkikilpailuissa. Tätä ennen ruotsalaista ravintolamaailmaa luotsasi lähinnä keski-eurooppalaiset keittiömestarit.

Ruotsi on yhdessä Suomen kanssa maailman ainoat maat, joissa koululaiset saavat ilmaisen, lämpimän koululounaan.

Ruokatieto, lihapullat

Kaikki artikkelit aiheesta Ruokakulttuurit naapurimaissamme