Venäjä

Venäläinen keittiö on saanut paljon vaikutteita muilta ympäröiviltä kansoilta. Tataarit, kiinalaiset ja eurooppalaiset ovat jättäneet jälkensä venäläiseen ruokakulttuuriin.

Venäläisen keittiön perustana on venäläisten talonpoikien yksinkertainen ruoka, joka koostui kalasta, marjoista ja viljasta. Lihaa syötiin niukasti, koska ortodoksikalenterissa oli usein paastoja, jolloin oli kiellettyä syödä lihaa. Siksi perinteisessä venäläisessä keittiössä on paljon erilaisia puuroja, kala- ja sieniruokia.

1700-luvulla venäläiset aateliset toivat ruokansa ja kokkinsa ulkomailta, pääosin Ranskasta ja Itävallasta. Monet ympäri maailmaa venäläisinä ruokalajeina tunnetut ruoat ovat syntyneet ranskalaisen ja venäläisen keittiön sekoittumisesta. Tällaisia ruokia ovat Kiovan kana ja Stroganovin pihvi.

Monilla ruoilla on rituaalinen merkitys ja niitä syödään vain tiettyjen uskonnollisten juhlien aikana. Tällaisia juhlia ovat joulu, pääsiäinen ja laskiainen. Venäläisille juhlista tärkein on uuden vuoden juhla, jota vietetään perinteisesti kotona perheen ja ystävien parissa ruoasta herkutellen ja shamppanjaa juoden. Joulun vietto jää Venäjällä uuden vuoden juhlien varjoon. Pääsiäinen on tärkein uskonnollinen juhla ortodokseille, jolloin syödään munia, pashaa (muottiin tehty rahkakakku) ja kulitsaa eli pääsiäispullaa. Laskiaisena syödään paljon blinejä.

Ateria alkaa keitolla ja päättyy teehen

Venäläiseen perinteiseen keittiöön ovat aina kuuluneet keitot. Kaalikeitto (shsi), borssi, kalakeitto (uha) ja hapankaljakeitto (okroska). Keitto syödään päivittäin aina ennen pääruokaa.

Maitotaloustuotteet ovat myös tärkeässä osassa. Smetanaa lisätään keittoihin ja pelmenneihin, siperialaista alkuperää oleviin keitinpiirakoihin. Rahkaa käytetään syrnikien eli rahkalettujen valmistamiseen.

Venäläiselle keittiölle tyypillinen ruoka ovat piirakat, jotka ovat yleensä liha-, kaali- tai sienitäytteisiä.

Venäläiset nauttivat sienestämisestä, marjastamisesta ja kalastamisesta. Lapset opetetaan pienestä pitäen tunnistamaan syötävät ja myrkylliset sienet. Sienet marinoidaan tai suolataan. Marjoista tehdään hilloja ja kalat kuivataan. Kuivattua kalaa venäläiset nauttivat usein oluen kanssa sipsien tapaan. Monet viljelevät vihanneksia omilla datshoillaan. Luonnon antimia käytetään paljon venäläisessä keittiössä.

Perinteisesti kaikki venäläiset ruoat on valmistettu pitkään kypsentäen uunissa, mutta nykyään uunissa valmistaminen on harvinaisempaa, sillä kaasuhellat ovat syrjäyttäneet perinteiset uunit.

Blinit ovat kuuluneet venäläiseen juhlapöytään aina ja erityisesti niitä syödään laskiaisena. Blinien kanssa tarjoillaan hunajaa ja hilloa sekä juodaan teetä, joka päättää aina aterian. 

Venäläisille ruokailu on sosiaalinen tapahtuma ja ruokapöydässä istutaan pitkään perheen ja ystävien kanssa. Valmisruokia Venäjällä ei käytetä ja ruoan tekeminen vie usein aikaa.

Taustaa Venäjän elintarvikealasta

Venäjä on pinta-alaltaan suurin maa maailmassa ja väkiluvultaan kymmenenneksi väkirikkain maa. Sen energia-, metsä- ja mineraalivarat ovat suurimmat maailmassa.

Venäjän maatalous ei ole vieläkään selvinnyt Neuvostoliiton päättymisen jälkeisestä romahduksesta. Maatalous tarvitsee suuria investointeja ja uudistuksia, jotta maa pääsisi omavaraiseksi elintarviketuotannossa, johon sillä on kaikki edellytykset. Venäjä on riippuvainen ulkomaisista tuontielintarvikkeista vielä pitkään tulevaisuudessa.

Venäjän elintarviketeollisuus on kolmanneksi suurin teollisuuden ala Venäjällä ja se on maataloudesta poiketen kehittynyt nopeasti. Huolimatta raaka-ainepulasta ja alhaisesta tuottavuudesta, alalla on valoisa tulevaisuus. Venäjän elintarviketeollisuus houkuttelee myös ulkomaisia investointeja ja monet ulkomaiset yritykset ovat perustaneet tehtaita Venäjälle.

Venäjä on aina ollut Suomelle tärkeä kauppakumppani. EU on myös Venäjän tärkein kauppapartneri. Venäjän lähitulevaisuudessa tapahtuva liittyminen Maailman kauppajärjestön WTOn jäseneksi helpottaisi maiden välistä kauppaa entisestään ja toisi Venäjää lähemmäksi länsimaita.

Venäjän ravintola-ala on kasvanut nopeasti koko 2000-luvun ja kasvu näyttää jatkuvan. Ammattikeittiöiden kehityksen esteenä on koulutetun henkilöstön puute, alan koulutuksen heikko taso ja korkealaatuisten raaka-aineiden huono saatavuus.

Ruokatieto, venäläinen ruokakulttuuri

Kaikki artikkelit aiheesta Ruokakulttuurit naapurimaissamme