Mikrobiologia

Mikrobiologia kiinnostaa yleensä oppilaita. Vielä kiinnostavammaksi saat tämän osion käytännön kokeilla ja monipuolisilla tehtävillä. Käytä tähän aiheeseen, kuten edelliseenkin reilusti aikaa, koska nimenomaan näillä alkuosan tiedoilla luot pohjan ja perustelut loppuosan aiheen ymmärtämiseen ja tiedon soveltamiseen käytännönnössä. Käytä hyväksesi opetuksessa myös oppilasmateriaalin kuvitusta ja aiheeseen liittyviä muita opetuskalvoja.

VINKKEJÄ OPETUKSEEN

Aiheen voit aloittaa mikrobinäytteiden ottamisella. Mikrobinäytteiden ottaminen onnistuu hyvin helppokäyttöisillä kasvatusalustoilla esim. hygicult. Pakkauksissa on selkeät ohjeet ja tulkinnat. Tulkintataulukon oppilaiden kasvattamiin näytteisiin saat myös opetuskalvona (opetuskalvo 11). Näytteitä kannattaa otattaa pari päivää ennen aiheeseen siirtymistä. Kasvua voi seurata aiheen käsittelyn aikana. Hyviä näytetuloksia saat oppilaiden itsensä valitsemien paikkojen lisäksi esim. oven kahvasta, rahasta, sormuksesta tai laita kiemurainen hius näytealustalle. Homenäytteitä saat esim. jättämällä hygicultin 15 minuutiksi lähelle multaisia juureksia. Näytteiden avulla voitte pohtia yhdessä, mistä mikrobeja löytyy, missä niitä on paljon tai vähän, mitkä kohteet olivat puhtaimpia? jne.

Mikrobien koon havainnollistaminen

Riko maitohappobakteerikapseli mustalle paperille. Yhdessä kapselissa on miljoonia bakteereita. (huom. eri tuotemerkkien kapseleissa on eri määrät ja lajit).

Leivinhiivapaketti (50g) koostuu 500 miljardista 0,01mm suuruisesta hiivasolusta.

Kourallisessa hyvää puutarhamultaa on noin:

  • 100 hyönteistä ja punkkia
  • 110 nivelmatoa
  • 250 hyppyhäntäistä
  • 25 000 lankamatoa
  • 7 500 000 alkueläintä
  • 12 500 000 levää
  • 100 000 000 sientä
  • 125 000 000 bakteeria

Aktiivisen veden havainnollistaminen

Aktiivisen veden käsite on vaikea käsittää, ymmärrettäväksi asian saat pienellä demonstraatiolla:

Ota kaksi kulhoa, joissa toisessa on vaikkapa isoja kasvispaloja ja toisessa on samanlaisia kasvispaloja ja reilusti suolaa tai sokeria. Mittaa molempiin kulhoihin oppilaiden nähden sama määrä vettä. Kummassa on vettä enemmän?

Kummassa on enemmän aktiivista vettä? Mitä tarkoittaa veden aktiivisuus?

LISÄTIETOA AIHEESEEN

Leinonen, Nyberg, Veistola: Koulun biologia, ihminen. Tietoa ihmisen mikrobeista ja mielenkiintoisia kuvia.

Korkeala Hannu (toim.): Elintarvikehygienia, ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia, WSOY 2007. Tästä laajasta tuoreesta käsikirjasta löytyy syventävää tietoa, esimerkkejä havainnollistamiseen ja vastauksia moniin kiperiinkin kysymyksiin. Monien tämän aineiston kuvitustenkin pohjana ovat olleet tämän kirjan tiedot tai kuvat.

Eviran hygieniaosaamisen sivut

www.suomenhiiva.fi • täältä löytyy myös hiivan historiaa.

www.maitojaterveys.fi • maitotietoa

www.edu.fi • purtavaa puhtaasti. Hygieniaa selkokielellä

TEHTÄVIÄ OPPILAILLE

1. Mikrobien lisääntymiseen vaikuttavien tekijöiden havainnollistaminen ryhmätöinä yksinkertaisten hiivakokeiden avulla (opetuskalvo 12).

2. Hyötymikrobien kasvattaminen ja kasvun edellytykset selviävät oppilaille hapanmaitotuotteita valmistamalla. Tämän tehtävän voi tehdä myös omavalvonta-osion yhteydessä. Viilin valmistus (parityö)

2,5 dl maitoa

1 rkl viiliä

Laita viilinsiemen (1 rkl viiliä) hyvin pestyyn astiaan ja lämmitä maito kädenlämpöiseksi (n. 37 °C:een). Kaada maito viilin päälle. Jätä astia lämpimään paikkaan happanemaan. Viili on valmista noin vuorokauden kuluttua. Jäähdytä jääkaapissa ja tarjoile kylmänä. Samalla ohjeella voi tehdä myös piimää ja jogurttia, kun vain vaihdat ”siemenet”.

3. Vertaa kotoista viilin valmistusta teolliseen valmistukseen, kun tuotannossa on kymmeniä tuhansia viilipurkkeja päivässä ja kun halutaan varmistaa viilin tasalaatuisuus ja säilyvyys sekä hygieenisyys. Näihin tehtäviin voit liittää hyötymikrobeilla valmistettuihin tuotteisiin tutustumisen ja maistelun.

4. Elintarvikkeiden pH-luvun mittaaminen onnistuu hyvin yksinkertaisilla pH-mittareilla. Tehtävän voi tehdä vaihtoehtoisesti myös ohessa olevan opetuskalvon 10 avulla. Piirrä pH-asteikko taululle ja miettikää mihin kohtaan eri elintarvikkeet asettuvat.

5. Mieti pulla- ja sämpylätaikinoiden valmistusta. Missä työvaiheissa hiiva kasvaa ja lisääntyy? Mitkä ovat hiivan kasvun edellytykset? Voiko pakastettua hiivaa käyttää leivonnassa? Perustele vastauksesi.

6. Kourallisessa hyvää ruokamultaa on paljon mikrobeja. Onko näistä hyötyä vai haittaa? Miksi multa on aina riski keittiötyöskentelyssä?

7. Hyödylliset mikrobit ovat hyödyllisiä siinä ympäristössä, mihin ne on tarkoitettu. Mitä tapahtuu, jos ne joutuvat väärään ympäristöön. Onko niistä hyötyä vai haittaa? Mieti ihmisen mikrobeja, jos ne joutuvat elintarvikkeisiin tai homejuuston mikrobeja, jos ne joutuvat jostain syystä vaikkapa Turunmaa - juustoon.

8. Kuinka monta maitohappobakteeria tiedät? Etsi hapanmaitotuotteista bakteerien nimiä. Jos hapatat maidon, tuleeko siitä aina piimää. Perustele vastauksesi.

9. Jos säilöt kotona mehua lasipulloihin, niin

  • Miksi pullot liotetaan ennen pesua lämpimässä vedessä?
  • Miksi pullot pestään vasta liotuksen jälkeen ja kuumennetaan uunissa? Miksi korkit, kannet ja kumitulpat pitää keittää?
  • Miksi täytetyt mehupullot kannattaa vielä kuumentaa n.65 °C:ssa vedessä kattilassa?

Aiheeseen liittyvät opetuskalvot löytyvät sivun alareunasta.