Hyvää eläimille
Luomueläimet voivat toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistää liikkumalla laumassa, ulkoilemalla ja hoitamalla itse jälkeläisiään.
Luomutuotannossa eläinten hyvinvointi on kaikkien toimien lähtökohta.
Seuraavaksi pääsemme tutustumaan hiukan tarkkemun luomunavettaan, luomusikalaan sekä luomukanalaan.
Kurkistus luomunavettaan
Lehmät ovat laumaeläimiä, jolloin kaikki mieluusti syövät tai nukkuvat samaan aikaan. Luomunavetassa on paljon ikkunoita, josta pä'ivänvalo pääsee sisälle. Ruokintapöydän reunalla tulee siksi jokaiselle lehmälle olla oma paikka. Lisäksi pitää olla muutama ylimääräinen paikka. Näin laumaan uutena jäsenenä tulevalle lehmälle on tila tulla ruokintapöydän ääreen, vaikka lauman muut jäsenet menevät suoraan omalle nimikkopaikalleen.
Luomulehmät syövät luomurehua, eli luonnonmukaisten sääntöjen mukaan tuotettua heinää, viljaa sekä hernettä, härkäpapua tai rypsipuristetetta. Kuvakoosteen tilalla kaikki luomurehut tuotetaan noin 30 km säteellä.
Vapaa liikkuminen on mahdollista, sillä luomunavetassa on enemmän tilaa eläintä kohden. Lisäksi jaloittelutarhassa lehmät voivat ulkoilla talvellakin. Kesällä laitumella saa syödä tuoretta ruohoa ja aurinko paistaa!
Kurkistus luomusikalaan
Luomusikalassa eletään sikamaista elämää. Luomutuotantoeläimille tarjotaan eläimelliset olosuhteet, joissa ne voivat noudattaa lajinmukaista käyttäytymistään.
Luonnollinen päivärytmi syntyy valaistuksen mukaan. Luomusäädöksissä on tarkennettu, että ikkunoiden tai muun valoa läpäisevän materiaalin pinta-ala seinissä ja/tai katossa on oltava vähintään 1/20 eläinsuojan lattiapinta-alasta. Toki sähkövaloakin tarvitaan.
Luomusikalassa on ikkunoiden lisäksi korkea sisätila. Rehuannostelijat on asetettu siten, että kahden ryhmän siat syövät samasta paikasta annostelijan alta. Molemmille ryhmille on oma kaukalo.
Luomupossun alkutaival
Luomuporsas juo luomumaitoa vähintään 40 päivän ajan. Tätä varten tarvitaan imettäjäemakoita. Hyvän maidontuotannon lisäksi imettäjäemakoiksi valikoituvat rauhalliset, hyvät äidinvaistot omaavat yksilöt. Rauhallisuutta tarvitaan, kun ympärillä pyörii kymmeniä pikku porsaita, jotka kaikki haluavat imemään maitoa yhtä aikaa! Pikkuporsaat rynnivät ja törmäilevät, kunnes heittäytyvät yhdeksi possukasaksi päiväunien aikaan. Porsaat kiintyvät omaan pahnueeseensa, siksi aina koko ryhmä vieroitetaan yhtäaikaa.
Sika jakaa elinympäristönsä neljään eri alueeseen, jos sillä on siihen riittävästi tilaa. Yksi alue on varattu syömiseen, yksi nukkumiseen, yksi leikkimiseen ja neljäs on tietenkin vessa. Iso pyöreä olkipaali toimii kuivikkeena, mutta samalla erinomaisena virikeleluna. Siihen voi kaivaa tunnelin ja sitä voi syödä. Luomuasetuksissa määritellään lattiamateriaalit siten, että vähintään puolet sikojen käytettävästä lattiapinta-alasta pitää olla kiinteää.
Ritilälattia on tämän ryhmän vessa. Lanta tippuu kouruun, josta sen poistaminen tapahtuu automaattisesti. Lanta on tärkeä raaka-aine, sillä sillä lannoitetaan pellot, joilla luomurehua tuotetaan.
Luomusiat pääsevät myös ulkoilemaan. Sika on kuitenkin arka lämpötilan vaihteluille, joten keväällä ulkoiluun totutellaan vähitellen. Syksyllä ilmojen viiletessä näkee selvästi, kuinka lauma alkaa viihtyä sisällä. Suomessa luomusiat ovat ulkona useimmiten toukokuusta lähtien syys-lokakuun loppuun asti.
Possusta kinkuksi
Luomueläintuotannossakin tavoitteena on ruuantuotanto ihmisille. Luomuporsaat kasvavat reilusti satakiloisiksi teuraspossuiksi alle vuodessa. Joulua varten kinkkua tilatessa voi hyvillä mielin ajatella, että luomupossu on elänyt sikamaista elämää. Luomutuotannossa kehitetään jatkuvasti erilaisia rakenneratkaisuja, ruokintakäytöntöjä ja muita toimenpiteitä, joilla yhä paremmin voidaan huomioida eläinten lajinmukaiset tarpeet ja turvallinen, laadukas ruuantuotanto.
Kurkistus Luomukanalaan
Luomukanala Pohjois-Savon Lapinlahdella herää virallisesti aamuneljältä valojen sytyttämiseen, mutta aamuvirkuimmat yksilöt ovat hiipineet munintapuuhiin jo kolmen maissa. Siitä eteenpäin tilan 2300 luomukanan päivä on täynnä touhua.
”Suurin osa kanoista munii aamupäivän aikana. Parin tunnin välein kerätään mahdolliset lattiamunat ja käydään tarkistamassa, että rehu, vesi ja kaikki muu on kunnossa”, kertoo kanalan omistaja Jaana Kortelainen.
Iltapäivä on lattiaharrastusten aikaa. On jyvien etsintää kauranpehkuista, on tomuhiekkakylpyjä auringonlaikuissa sekä monenlaista tutkimista.
Normaalina kesänä Karhumäen tilan kanat ulkoilevat iltapäivät hehtaarin kokoisessa sekametsäaitauksessa. Puut suojaavat ahkeria rapsuttajia haukan katseilta. Lintuinfluenssariskin aikana luomukanatkin pidetään sisällä.Valojen hämärtäminen iltaviideltä vihjaa kanoille uniajan lähestymisestä ja kuudelta ne jo torkkuvatkin orsilla kylki kyljessä. Optimaalinen valoaika on 14 tuntia. Niinpä valoisina vuodenaikoina ikkunoita täytyy hämärtää luukuilla, että kanat malttaisivat levätä. Luomukanalassa on enemmän tilaa, valoa, orsia ja pesiä kuin tavallisessa lattiakanalassa. Luomussa neliömetrillä saa olla korkeintaan kuusi kanaa.
Muninta ja ruokinta
Muninnan alkua säädellään valo-ohjelmalla. Jos kana aloittaa munimisen liian aikaisin, se ei jaksa kasvaa ja munat saattavat jäädä pysyvästi pieniksi. Kanan munintaura kestää noin vuoden. Sen aikana nykyiset luomukanat munivat 17-18 kiloa munia. Parhaimmat munijat pääsevät yli 20 kiloon. Ruskeat kanat munivat ruskeita munia ja valkoiset kanat valkoisia.
Uusi kanasukupolvi tulee tilalle joko keväällä tai syksyllä.Kana syö päivässä 120-130 grammaa rehua, luomussa haasteena on saada sen valkuaistasapaino ja ravitsevuus kohdilleen. Kasviöljy on hyvä energialisä, mutta luomusoijaa on huonosti saatavilla. Heinä antaa kanoille tekemistä ja samoilla munille upean maun.
Karhumäen tilalla on oma tilapakkaamo, missä munat lajitellaan, tarkastetaan ja leimataan. Nollaleima kertoo munan olevan luomua ja viisi viimeistä numeroa, missä kanalassa se on munittu.
Rahtiauto vie munat 2-3 kertaa viikossa Kuopion seudun Portaat luomuun -ohjelmaan kuuluville suurkeittiöille sekä vähittäismyyntiin Etelä-Suomeen. Muninnasta myyntiaikaa on 28 päivää.
