Kasvuvoimaa kasviksista

Kasvisten iloiset värit, vaihtelevat muodot ja raikas maku ovat lasten mieleen. Joskus vaaditaan kuitenkin hieman ajatuksia ja valmistelua, että kasvikset tekevät kauppansa.

Tekemällä kasvisten napostelun vaivattomaksi ja hauskaksi, lasta voi auttaa kohti terveellisempiä ruokailutottumuksia, joista on hyötyä läpi elämän. Lapsen ja nuoren riski sairastua moniin sairauksiin myöhemmin elämässään vähenee huomattavasti mikäli kasvikset kuuluvat olennaisena osana ruokavalioon.

Syö kasviksia kuusi kourallista päivässä!

Kasviksista saa monia tärkeitä ravintoaineita ja ne tuovat monipuolisuutta ruokalautaselle. Kasvisten syömiselle onkin monta hyvää syytä:

  1. Kasvikset sisältävät runsaasti suojaravintoaineita: vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita.
  2. Kasvisten antioksidantit ja flavonoidit auttavat sydän- ja verisuonisairauksien sekä syövän riskin vähentämisessä.
  3. Kasvikset ovat hyviä kuidun lähteitä.
  4. Kasvikset ovat raikasta ja kevyttä syötävää.
  5. Lisäämällä kasvisten ja yrttien käyttöä voi vähentää suolan määrää ruuassa.
  6. Kasvikset eivät sisällä kolesterolia.
  7. Kasvisten energia on pääosin hiilihydraatteina.
  8. Kasvisten runsas C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä.
  9. C-vitamiini pitää virkeänä ja parantaa elimistön puolustuskykyä.
  10. Värikkäistä kasviksista syntyy näyttäviä ja maukkaita ruokia.

 

HELPPO SAATAVUUS ON A JA O

Kasviksia on helppo rouskutella välipalaksi, kun niitä on jätetty naposteluvalmiina jääkaapin alahyllyille. Näin pienimmätkin nälkäiset ylettyvät ottamaan niitä tarvittaessa. Valmiiksi kuoritut juuresviipaleet säilyvät hyvin jääkaapissa kylmässä vedessä. Näkyvällä paikalla oleva hedelmävati, jossa on kauden hedelmiä, muistuttaa tärkeästä välipalasta.

Marjat kannattaa pakata pieniin annospusseihin tai rasioihin ennen pakastamista. Näin lasten on helppo napata sopiva määrä marjoja jogurtin tai puuron päälle välipalaa tehdessään. Aamulla pakkasesta jääkaappiin siirretyt marjat ovat syömävalmiita koulusta tai päiväkodista saavuttaessa.

Kasvisten esillepano ja kasvispalojen koko ja muoto vaikuttavat myös niiden houkuttelevuuteen. Juuresten leikkaaminen helposti rouskuteltavan kokoisiksi viipaleiksi tai vaikkapa pitkänomaisiksi tikuiksi saattaa olennaisesti lisätä niiden menekkiä. Myös sopiva dippikastike voi vauhdittaa kasvisten rouskuttelua.

Syömiseen ei pitäisi ikinä pakottaa ketään, jotta ruokailutilanteista ei muodostu ahdistavia tilanteita.

Ruokailun muodostuminen pakoksi ei innosta ketään löytämään iloa ja nautintoa syömisestä tai rohkaise tekemään terveellisiä valintoja tai maistelemaan uusia makuja.

Kasvisten maisteluun tulisi etsiä myönteisempiä keinoja, jotta lapset löytäisivät omat suosikkinsa osaksi päivittäistä ruokavaliotaan. Tutuiksi tulleista vihanneksista ja marjoista voi valikoimaa hiljalleen laajentaa uusiin tuttavuuksiin.

Oudompien kasvisten soseuttaminen ja häivyttäminen osaksi keittoa, kastiketta tai pataruokaa, auttaa totuttelemaan uusiin makuihin.

Kasviksien kypsennys yleensä pehmentää makua. Esimerkiksi sipulista saa ihanan makeaa ja pehmeää rauhassa kuullottamalla. Wokkaaminen säilyttää kasvisten rakenteen keittämistä paremmin.

Mielikuvitukseen saa päästää valloilleen myös keksimällä vihannesruuille sekä marja- ja salaattisekoituksille lapsia kiinnostavia nimiä. Esimerkiksi apupapin papupata ja Muumimamman mansikkamömmö jäävät taatusti paremmin mieleen.

Ruokatieto, Kasvistyttö, Heli Pukki

SEKAISIN VAI ERIKSEEN?

Monet lapset haluavat syödä esimerkiksi porkkanat, tomaatit ja salaatinlehdet sellaisenaan ilman makujen sekoittamista tai salaattikastiketta. Valmiiksi tehty salaattisekoitus voi jäädä lapselta kokonaan syömättä, jos hän ei pidä jostain tuotteesta tai on allerginen jollekin kasvikselle.

Kasvikset kannattaa tarjoilla raasteina, pilkottuina tai kokonaisina omissa tarjoiluastioissaan niin, että lapset voivat valita heille mieleisiään tai sopivia kasviksia.

 

MAKU RATKAISEE

Kasvisten maistelussa on olennaista, että niistä valmistetut ruuat ovat hyvänmakuisia ja houkuttelevan näköisiä. Lapset harvemmin tekevät ruokavalintoja terveellisyydellä perustellen.

Yleensä lapset pitävät miedoista ja makeista kasviksista, kuten porkkanasta, kurkusta, tomaatista, perunasta, herneestä, paprikasta, punajuuresta ja sipulista. Maistelun ja kasviksiin tutustumisen voikin aloittaa tästä valikoimasta.

Ruuanlaittoon osallistuminen houkuttelee maistamaan.

Värikkäiden salaattien tekeminen on hauskaa puuhaa ja lisäksi kasvisten pilkkominen kehittää lasten motorisia taitoja. 

Kasviksista voi sommitella leivän päälle hauskan naaman ja pizzatäytteiden ripottelu sopii myös pienimpien apukokkien tehtäväksi. Marjoista ja hedelmistä voi helposti valmistaa salaatteja, pirtelöitä ja rahkoja, jotka maistuvat lapsille.

Ruokatieto, Kasviskuljetus, Heli Pukki

OIKEA AJOITUS

Kasvisten hinnat saattavat vaihdella melko paljon vuoden eri aikoina. Sesongin kasvikset ovat usein edullisia ja lisäksi maistuvat hyvältä. Pakastamalla ja säilömällä voi pidentää sesonkia, kun hankkii kasvikset niiden hinnan ollessa edullisimmillaan.

Kasvikset sopivat napostelun lisäksi myös alkupalaksi. Tarjoile porkkanoita ja lanttuviipaleita alkupaloiksi sillä aikaa kun valmistat muuta ruokaa. Tällöin kasvikset tulee varmemmin syötyä.

Kouluruokaloissa kasvisten sijoittaminen linjaston alkupäähän helpottaa lautasen täyttämisen puoliksi kasviksilla lautasmallin mukaisesti. Malliannos tarjoilulinjaston alkupäässä auttaa lapsia koostamaan ateriansa oikeassa suhteessa.

 

MITÄ ISOT EDELLÄ, SITÄ PIENET PERÄSSÄ

Vanhempien esimerkki ohjaa lasten toimintaa. Jos vanhemmat puhuvat kasvisten terveellisyydestä, mutta napostelevat perunalastuja ja keksejä, on lopputulos arvattavissa. Ruokailutottumukset opitaan kotona. Tämän ansiosta yhteiset ateriat ovat tärkeitä myös ruokailutilanteiden sosiaalisen merkityksen vuoksi. 

Vinkkejä lasten ruokailutottumuksien ohjaamiseen löydät vanhemmille suunnatusta oppaasta Kasvuvoimaa kasviksista.

Ruokatieto, Varhaiskasvatus

Ruokatieto, Poika, Heli Pukki