Ruokaketjun osaaminen pohjoisissa olosuhteissa

Puhtaan ruuan perustana on dokumentoitu omavalvonta, jonka avulla varmistetaan, että tuotteet, niiden valmistustavat ja -paikat täyttävät lakien ja asetusten vaatimukset. Tämän lisäksi alan toimijoiden oma-aloitteisuus ja sitoutuneisuus hyviin toimintatapoihin ovat luoneet useita lainsäädännön ylittäviä käytäntöjä. Esimerkiksi maidon- ja lihantuotannossa toiminta perustuu pitkälti sopimustuotantoon ja ketjuinformaatioon. Sopimustuotannossa tuottaja ja elintarvikkeiden jalostaja sopivat yhteisesti, miten eläimiä ruokitaan ja hoidetaan, ja sovittu toiminta dokumentoidaan tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmien avulla informaatio kulkee tilojen sekä rehu- ja elintarviketeollisuuden välillä. Järjestelmien avulla dokumentoitu luotettava ketjutieto ruuan alkuperästä on keskeinen osa elintarviketurvallisuutta ja tuotteiden jäljitettävyyttä.

Tutkimusta ja ammattitaitoa

Suomalainen kaura on maailmalla tunnetusti laadukasta, suurijyväistä ja vaaleaa. Suomalaisen kauran ydin on suuri, jonka seurauksena kuoripitoisuus on suhteessa alhaisempi. Tämä on valtaosin pitkäjänteisen tutkimuksen, jalostuksen ja kehitystyön ansiota. Arktiset olosuhteemme ovat virittäneet kauran tutkimuksen ja lajikkeiden jalostuksen huippuunsa.

Kauran viljelyyn soveltuvien ekologisten olosuhteiden lisäksi arktisella osaamisella ja viljelijöiden ammattitaidolla on suuri merkitys kauran viljelylle Suomessa. Kauran viljelyllä on Suomessa pitkät perinteet, ja esimerkiksi onnistuneella viljelykierrolla hillitään kasvintuhoajia, maaperä pysyy ravinnerikkaana ja viljeltävät kasvit tukevat toistensa menestysmahdollisuutta.

Pohjoiset olosuhteet ja osittain niiden pakottamana kehittynyt osaaminen muodostavat perustan suomalaisen kauran puhtaudelle ja turvallisuudelle. Puhtautta varmistetaan ja tuetaan lisäksi lainsäädännön ja viranomaistyön avulla. Esimerkiksi lannoitteiden käyttöä, kylvösiementen kauppaa, kasvisuojeluaineiden käyttöä ja hukkakauran torjuntaa säädellään ja valvotaan.

Eläinten hyvinvointiin panostetaan tiloilla

Suomen lainsäädäntö tukee eläinten hyvinvointia monin tavoin. Nautojen kannalta tärkeää on parsinavettojen laidunnusohjeisto. Pihatoilla tätä ei tarvita. Ankarien sääolojen ajaksi eläinten on päästävä suojaan. Kylmyys yhdistettynä vetoisuuteen ja märkyyteen on ongelma, muutoin kuumuus on naudoille aina pahempi kuin alhainen lämpötila sellaisenaan.

Eläintautien ehkäiseminen on arkityötä Suomessa. Eläinten hyvä hoito ja tautivastustustyö ennaltaehkäisee osaltaan eläintauteja, minkä ansiosta myös tarvittavan lääkitysten määrä on alhainen. Suomessa vallitseekin tautivapaus salmonellan, paratuberkuloosin, bruselloosin, leukoosin ja sinikielitaudin osalta. Nautoja lääkitään vain tarpeeseen eikä antibiootteja käytetä ennaltaehkäisevästi. Eläimille ei myöskään syötetä lihaksia kasvattavia hormoneja.

Eläinten terveys ETT ry:n rakentama kansallinen nautaterveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva dokumentoi terveydenhuollon toimet ja edistää tuoteturvallisuutta elintarvikeketjussa. Naseva käsittää sähköisen rekisterin, johon sisällytetään muun muassa tiedot tilasta, terveydenhuoltosopimuksesta sekä eläinten lääkityksistä ja terveydentilasta. Lisäksi siellä on tiedot eläinten ostoista, siirroista, kuolleisuudesta, eläinlääkärin käynneistä ja tehdyistä havainnoista.

Kansallinen laatujärjestelmä ja jyrkkä ei salmonellalle

Sianlihantuotantoa koskeva kansallinen lainsäädäntö ylittää EU-lainsäädännön mm. karsinoiden vähimmäispinta-alojen ja kiinteiden lattioiden suhteellisen osuuden osalta. Lisäksi alalla yleisesti käytössä olevat hyvät tuotantotavat -ohjeistukset ylittävät useassa kohdassa kansallisen lainsäädännön. Näillä tekijöillä, yhdistettynä sianlihantuottajien hyvään koulutustasoon ja saatavilla olevaan neuvontaan, katsotaan olevan merkittävä vaikutus sianlihatuotteiden puhtauteen ja turvallisuuteen.

Pohjoinen sijainti ja maantieteellinen etäisyys Keski-Euroopan suurista sianlihan tuottajamaista ovat osaltaan vahvistaneet Suomessa toimivien liha-alan yritysten yhteistyötä. Suomessa toimivat lihatalot ovat osallistuneet yhteisvoimin aktiivisesti esimerkiksi sikojen genetiikan ja porsas- ja sianlihan tuotannon kehittämiseen sekä edistäneet eläinten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hyviä käytäntöjä. Eläinten terveydenhuoltotyötä koordinoi elintarviketeollisuuden ja tuottajien toimesta perustettu Eläinten terveys ETT ry. ETT ry ylläpitää sikojen terveydenhuoltojärjestelmä Sikavaa, joka sai kansallisen laatujärjestelmän statuksen vuonna 2013. Edellytyksenä statuksen saamiselle on, että laatujärjestelmä osoittaa toiminnan ylittävän selkeästi lainsäädännön vaatimukset eläinten terveyden ja kansanterveyden (tuoteturvallisuuden) osalta. Sikavan avulla tieto kulkee tilan, teollisuuden ja eläinlääkärien välillä.

Vastuullisesta sianlihantuotannosta kertoo Sikava-järjestelmään perustuva Laatuvastuu-merkki, joka kertoo kuluttajalle, tuotteen ylittävän lakisääteiset vaatimukset eläinten terveyden sekä liharaaka-aineen tuoteturvallisuuden osalta.

Suomen maantieteellisestä sijainnista sekä valituista toimintatavoista johtuen eläimiä ei kuljeteta tuotantoprosessin aikana maasta toiseen. Tämä vähentää tauti- ja kontaminaatioriskiä sekä pitkien kuljetusten aiheuttamia eläinten hyvinvointiriskejä. Suomessa ei myöskään järjestetä eläinmarkkinoita, joissa eläintautien leviämisriski on suuri.

Järjestelmällisen eläinten terveydenhuoltotyön myötä suomalaisten tuotantosikojen terveystilanne on erittäin hyvä. Lääkkeiden käyttö on ennaltaehkäisevän tautivastustustyön ansiosta vähäistä. Suomalaisessa lihantuotannossa ei käytetä kasvuhormoneja. Suomi on Ruotsin ja Norjan rinnalla ainoa maa, jossa kaikkien salmonellatyyppien vastustaminen on lakisääteistä. Tautivastustustyössä noudatetaan nollatoleranssia eli salmonellaa ei sallita tuotannon missään vaiheessa.