Auringon energia ylläpitää maapallon elämää

Aurinko on maapallon lämmön, valon ja energian lähde.

Kasvit sitovat auringon energiaa

Aurinko on maapallon lämmön, valon ja energian lähde. Kasvit pystyvät yhteyttämisen avulla sitomaan auringon energiaa ja muuttamaan sen eläinten ja ihmisten ravintoaineiksi.

Maan pinnalle saapuvasta auringon säteilystä suurin osa on silmillä näkyvää valoa, jonka koemme päivän valona. Näkyvä valo on myös se osa valosta, jota kasvit pystyvät sitomaan. Maan pinnalle tulee näkyvän valon lisäksi lämpönä tuntuvaa infrapunaista säteilyä ja pieniä määriä ultraviolettisäteilyä.

Ilmakehä imee osan säteilystä

Auringon ja maan välissä on ilmakehä, jonka lävitse auringon lähettämät säteet kulkevat matkalla maahan.

Auringon säteilystä osa heijastuu takaisin ilmakehään ja avaruuteen, osa imeytyy ilmakehään ja osa lämmittää maata.

Ilmakehä pitää maapallon lämpimänä ja sen otsonikerros suojelee maapalloa auringon haitalliselta säteilyltä.

Ruokatieto, auringon säteily

Otsonikerroksen ohentuessa maan pinnalle pääsee enemmän haitallista uv-säteilyä. Erityisesti ilman sisältämä vesihöyry ja hiilidioksidi imevät runsaasti myös auringon säteilyenergiaa, joten maan pinnalle tulee vain puolet auringon lähettämästä säteilystä.

Maa lämpenee auringon säteilyn ansiosta. Lämmenneestä maasta siirtyy lämpöä ylöspäin. Näin myös ilma lämpenee.

Kirkas pinta heijastaa paljon säteilyä

Suuri osa auringonsäteistä heijastuu takaisin ilmakehään ja avaruuteen, eikä näin lämmitä maata. Erilaiset pinnat heijastavat säteilyä eri tavoin. Ohessa on esimerkkejä siitä, miten paljon eri pinnat heijastavat säteilyä.

Kuinka eri pinnat heijastavat säteilyä?
Heijastava pinta Heijastuneen säteilyn osuus
kuiva hiekka 35-45 %
märkä hiekka 20-30 %
vanha lumi 40-70 %
uusi lumi 80-95 %
niityt, lehtimetsät 10-30 %
havumetsät, vesistöt, tumma maa 5-15 %

Kohteet näyttävät sitä kirkkaammilta, mitä enemmän ne heijastavat auringon valoa. Tästä syystä lumen pinta on auringon paisteella häikäisevän kirkas, kun taas havumetsä näyttää varsin tummalta.

Maasta säteilee lämpöä

Säteilyä kulkee myös maasta poispäin. Maan pinta, ilmakehän vesihöyry, kaasut ja pilvet lähettävät ilmakehään lämpösäteilyä. Tätä kutsutaan ulossäteilyksi. Ilmakehän pilvet, vesihöyry ja hiilidioksidi imevät lämpösäteitä niin, että vain vähäinen osa pääsee avaruuteen. Ilmakehä säilyttää näin lämmön maapallolla. Lämpösäteilyä ei voi nähdä, mutta sen voi tuntea etenkin yöllä, kun muu säteily on heikkoa. Pilvettömänä yönä maasta säteilee enemmän lämpöä ulos kuin ilmakehästä säteilee maahan. Tällöin maan pinta ja sen lähellä oleva ilma jäähtyy. Pilvisinä öinä tilanne on päinvastainen.