Ilmasto lämpenee!

Viime vuosisadan ja vuosikymmenten aikana ihminen on omalla toiminnallaan aiheuttanut hiilidioksidin määrän lisääntymistä ja näin vaikuttanut maapallon ilmaston lämpenemiseen.

Ilmakehä on kuin kasvihuone

Maapalloa suojaava ilmakehä toimii kasvihuoneen tavoin. Se päästää säteilyn maan pinnalle, mutta estää lämpöä karkaamasta ulos avaruuteen. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi ja se mahdollistaa elämän maapallolla. Koko maapallon keskilämpötilan arvioitaisiin olevan -18° C, jos ilmakehän kaasut eivät pidättäisi lämpösäteilyä. Nykyisin maapallon keskilämpötila on +15° C.

Miksi ilmasto lämpenee?

Viime vuosisadan ja vuosikymmenten aikana ihminen on omalla toiminnallaan aiheuttanut hiilidioksidin määrän lisääntymistä ja näin vaikuttanut maapallon ilmaston lämpenemiseen. Hiilidioksidi on kasvihuoneilmiötä aiheuttavista kaasuista merkittävin. Ilmakehään vapautuu nykyisin runsaasti hiilidioksidia pääasiassa öljyn, maakaasun ja hiilen käytöstä. Myös sademetsien raivaaminen on omalta osaltaan vaikuttanut hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen.

Lisääntyvä hiilidioksidi ilmakehässä on kuin entistäkin tiiviimpi lasihuoneen katto, joka estää auringon säteilyn maan pinnalta takaisin avaruuteen. Tästä syystä auringon säteily jää lämmittämään maan pintaa ja siitä seurauksena ilmasto lämpenee. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiön voimistumiseksi. Hiilidioksidia on ilmassa noin 0,03 %. Pienetkin muutokset hiilidioksidin määrässä ovat tärkeitä, koska se pystyy sitomaan hyvin tehokkaasti infrapunasäteilyä.

Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani ja niin sanotut CFC-yhdisteet. Metaani on toiseksi merkittävin ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Sitä syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa oloissa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kaatopaikat, vesistöjen pohjat sekä märehtijöiden suolistot. 

CFC-yhdisteet eli freonit muodostuvat kloorista, fluorista ja hiilestä.Näitä yhdisteitä käytetään esimerkiksi kylmälaitteissa.

Lämpötilan muutokset

Maapallon lämpötila on noussut noin puoli astetta 1900-luvulla. Useimmat vuoristojäätiköt ovat pienentyneet 1800-luvun lopulta lähtien. Maapallon merenpinta on noussut saman jakson aikana keskimäärin 1-2 mm vuodessa, eli tähän päivään mennessä merenpinta on noussut noin 15 cm.

Ilmakehän lämpötilan nousun uskotaan jatkuvan, koska hiilidioksidin määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan sadan vuoden aikana. Lämpötilan nousu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti maapallolla. Päiväntasaajan seudulla lämpötilassa ei todennäköisesti tapahdu muutoksia.

Mitä seuraa ilmaston lämpenemisestä?

Kaikkia ilmaston lämpenemisen seurauksia ei pystytä ennustamaan ja tutkijoillakin on erilaisia mielipiteitä. Pohjois-Euroopassa talven keskilämpötila saattaa nousta 4 astetta ja kesän keskilämpötila 2 astetta. Keskilämpötilan nousu pidentäisi näillä alueilla kasvukautta. Sademäärissäkin on odotettavissa muutoksia. Pohjois-Euroopassa sade- ja haihtumismäärät lisääntyisivät ja päiväntasaajan seudun kesät puolestaan muuttuisivat entistä kuivemmiksi. Säätilojen ääri-ilmöt kuten rankkasateet, myrskyt, tulvat ja kuivuuskaudet saattavat lisääntyä. Jos napajäätiköt alkavat sulaa, merenpinta nousee ja uhkaa alavilla rannikoilla asuvia ihmisiä. Pohjoisten alueiden ikiroudan sulaminen saattaa vapauttaa maaperästä metaanikaasuja, jotka voimistavat ilmakehän lämpenemistä edelleen. Samalla maaperän pehmeneminen aiheuttaisi ongelmia rakennuksille ja esimerkiksi öljy- ja kaasuputkille.

Ilmaston lämpenemisen vaikutus kasvukauden pituuteen

Ruokatieto, kasvukausikartta

Vasemman puoleinen kuva: Kasvukauden keskimääräinen pituus (vrk) vuosina 1951-1980.
Oikean puoleinen kuva: Ennuste kasvukauden pituudesta (vrk) v. 2100, jos keskilämpötila nousee ennustetusti.

Vaikutukset Suomen kasvintuotantoon

Ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa oleellisesti Suomen maatalouteen tulevaisuudessa. Ilmaston muutos sekä parantaa, että toisaalta heikentää kasvintuotannon edellytyksiä.

Ilmaston lämpenemisen hyötyjä

  • Lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousu voivat lisätä viljelykasvien kasvua ja satoja
  • Kasvukauden pidentyessä voidaan viljellä lajeja ja lajikkeita, jotka vaativat pidemmän kasvuajan. Myös syksyllä kylvettäviä kasveja voidaan viljellä nykyistä laajemmin
  • Kasvit selviävät talvesta aikaisempaa paremmin

Ilmaston lämpenemisen haittoja

  • Roudan väheneminen, sulan kauden piteneminen ja sateiden lisääntyminen suurentavat kasviravinteiden huuhtoutumisriskiä
  • Lämpötilan nousu ja kasvukauden piteneminen nopeuttavat maan eloperäisen aineen hajoamista, mikä voi heikentää maan rakennetta
  • Kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit lisääntyvät