Lyhyt kasvukausi

Pohjoisen sijainnin vuoksi Suomessa voidaan viljellä vain sellaisia kasveja, joiden kasvuaika on lyhyt. Lyhyen kasvuajan vuoksi viljelykasvit eivät myöskään ennätä tuottaa niin suuria satoja kuin eteläisimmissä maissa.

Suomi on pohjoisin maa, jossa harjoitetaan monipuolista maataloutta

Pohjoisesta sijainnista on myös joitakin etuja. Kesän pitkä ja valoisa päivä nopeuttaa kasvien kehitystä ja tekee monista marjoista ja vihanneksista maukkaampia, kuin etelämmässä kasvaneet. Lisäksi kylmä talvi vähentää kasvitauteja ja tuholaisia.

Ruokatieto, peltojen sijainti pohjolassa

Peltojen sijainti Skandinaviassa. Naapurimaidemme Ruotsin pelloista noin 80 % ja Norjankin pelloista 18 % on Suomen eteläpuolella.

Kasvukausi alkaa huhti-toukokuussa

Kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 5° C.

Ruokatieto, kasvukauden pituus

Tämä tapahtuu Etelä-Suomessa huhtikuun lopussa ja Enontekiössä kuukautta myöhemmin. Kevään alusta, eli lämpötilan noususta yli 0° C yläpuolelle, on kulunut tällöin 3 - 4 viikkoa. Kasvukausi voi alkaa vasta, kun lumi on sulanut.

Kasvukausi päättyy vuorokauden keskilämpötilan laskiessa 5° C alapuolelle. Enontekiössä kasvukausi päättyy syyskuun 15. päivän tienoilla ja Lounais-Suomen saaristossa loka-marraskuun vaihteessa.Suomessa lämpötila lyhentää kasvukautta.

Eteläisimmissä maissa lämpöä riittää, mutta sen sijaan kuivuus rajoittaa kasvua.

Halla palelluttaa kasveja

Halla tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee kasvukauden aikana alle 0° C maan pinnan lähellä. Hallaa kutsutaan ankaraksi, jos lämpötila on laskenut vähintään -4° C:een. Toiset kasvit ovat arempia kylmälle kuin toiset. Ankara halla yleensä jo vioittaa kasveja. Hallan esiintymiseen vaikuttavat sekä paikallisilmasto, että maan lähellä oleva pienilmasto. Hallaa voi torjua peittämällä kasvit harson alle, jolloin lämpö ei karkaa harson alta pois. Toinen menetelmä on sadetus, jolloin kasvit saavat pinnalleen kevyen jääkuoren, joka suojaa kasveja. Vanhin tapa torjua hallan aiheuttamia vahinkoja on sytyttää nuotioita kasvimaan ympärille, jolloin savu estää lämpötilan nousemisen taivaalle.

Tehoisan lämpötilan summa

Lämpötila vaikuttaa kasvien kehitykseen paljon. Lämpötila ja kasvuaika liittyvät toisiinsa. Lämpö nopeuttaa kasvien kehitystä, eli lämpimänä kesänä kasvit kehittyvät nopeammin. Eri kasvit vaativat erilaisen määrän lämpöä tuottaakseen valmiin sadon.

Tehoisa lämpötila tarkoittaa lämpötilaa, jossa kasvit kasvavat ja kehittyvät. Eri kasvit alkavat kasvaa hieman eri lämpötiloissa, mutta tehoisan lämpötilan rajaksi on kansainvälisesti sovittu +5° C.
Tehoisan lämpötilan summaan lasketaan vuorokauden keskilämpötilasta 5° C ylittävät lämpötilat. Eri alueiden tehoisan lämpötilan summat kuvaavat sitä, miten paljon lämpöä kasveilla on siellä käytettävissään
Lämpötilasummaa hyödynnetään kasvien viljelyssä. Kun tietyn alueen ja vastaavasti tietyn kasvin vaatima lämpötilasumma tiedetään, voidaan valita oikeat kasvit oikeille viljelyalueille.
Ruokatieto, lämpötilat

Kasvukauden kuluessa voidaan kasvien kehitystä arvioida kertyneen lämpötilasumman mukaan. Maamme eteläisimmissä osissa tehoisan lämpötilansumma on kaksi kertaa suurempi kuin maamme pohjoisimmissa osissa.


Viisi viljelyvyöhykettä

Ruokatieto, viljelyvyöhykkeet
Suomi on jaettu viiteen viljelyvyöhykkeeseen sen mukaan mitä kasveja ja kasvilajikkeita voi viljellä eri osissa maata. Vyöhykejaon perustana on tehoisan lämpötilan summa ja tutkimustulokset kasvien menestymisestä eri alueilla.

Eteläisimmillä vyöhykkeillä viljelymahdollisuuksia on eniten. Esimerkiksi vehnän viljelyn pohjoisraja kulkee III ja IV-vyöhykkeen rajalla. IV ja V-vyöhykkeillä menestyvät peltokasveista parhaiten nurmikasvit sekä viljoista sellaiset ohra- ja kauralajikkeet, jotka vaativat lyhyen kasvuajan.