Mitä matala- ja korkeapaineen aikana tapahtuu?

Sää tarkoittaa sitä, minkä me koemme ulkona: tuulta, sadetta ja päivänpaistetta. Lähes kaikki ovat kiinnostuneita säästä, sillä se vaikuttaa monin tavoin ihmisten elämään, ainakin pukeutumiseen. Jotta tulevaan säähän voitaisiin varautua, tarvitaan sääennusteita.

Maanviljelijän työhön sää vaikuttaa paljon kevään, kesän ja syksyn aikana. Hänen avukseen on kehitetty Maatalouden sääpalvelu, josta saa tavallisia sääennusteita tarkempia sääennusteita.

Sääkartat kertovat säätilasta

Säätilan merkitys on laajempi kuin sään. Sääkartat kertovat säätilasta, esimerkiksi matalapaineista ja sään laadusta.

Sääkartoissa käytettäviä symboleita:

Ruokatieto, sääsymbolit

Tuulet ja sateet liittyvät matalapaineeseen

Tuuli, ilman suuri kosteus ja sade liittyvät matalapaineen syntymiseen ja kehittymiseen. Matalapaine muodostuu kylmän ja lämpimän ilmamassan raja-alueella. Matalapaineen muodostuminen alkaa siitä, että lämmin ilma työntyy viileään päin ja kylmä lämpimään. Kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin ilma. Lämmin ilma lähtee kohoamaan ylöspäin. Lämpimän ilman kohotessa se jäähtyy. Jäähdyttyään riittävästi ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy sadepisaroiksi.

Sää poikkeaa matalapaineen keskuksen eri puolilla toisistaan. Tavallisesti tasaisen sateen alue on matalapaineen keskuksen etupuolella, kun taas matalan jälkipuolella sade tulee yleensä sadekuuroina. Säätilan kehityksen eri vaiheita voi havaita myös itse. Esimerkiksi pilvisyyden lisääntyminen ja tuuli ilmaisevat, missä matalapaineen keskus suunnilleen sijaitsee.

Korkeapaine tarkoittaa yleensä kaunista säätä

Kesällä korkeapaineen aikana sää on kaunis ja selkeä. Talvella korkeapaineen yhteydessä sää on usein selkeä ja kylmä, mutta sumupilveä saattaa esiintyä. Talvella heikot tuulet ja vähäinen auringonpaiste eivät riitä hajoittamaan pilveä. Korkeapaineen keskuksessa ilma laskeutuu alaspäin. Alas laskeutuessaan ilma lämpenee. Kun ilma lämpenee, pilvet häviävät, koska lämmin ilma pystyy sisältämään enemmän kosteutta kuin kylmä ilma.

Ilma virtaa matalapaineeseen päin

Ilma pyrkii virtaamaan korkeammasta paineesta matalampaan paineeseen päin. Käytännössä ilman virtaus ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista, vaan virtaukseen vaikuttaa esimerkiksi maan pyöriminen. Lisäksi ilman virtaukseen vaikuttaa maanpinnasta aiheutuva kitka, joka vaihtelee suuresti alustan rosoisuuden mukaan. Esimerkiksi metsä jarruttaa tuulta huomattavasti enemmän kuin avara pelto.

Mitä tarkoittavat säärintamat?

Sääkartalle on usein piirretty säärintamia. Niitä ovat esimerkiksi lämmin ja kylmä rintama. Rintamat ovat matalapaineeseen liittyviä rajapintoja, jotka erottavat lämpimän ja kylmän ilman toisistaan. Kun säärintama on mennyt ohi, ilma muuttuu yleensä lämpimästä kylmäksi, sateisesta poudaksi tai päinvastoin. Sääkartalla rintamat esitetään kaarevina viivoina, joilla on omat tunnusmerkkinsä.

Mistä tunnistaa lämpimän rintaman?

Pilvien muodostumisesta voidaan havaita lämpimän rintaman lähestyminen. Juovamaiset, ohuet cirruspilvet tulevat ensin näkyviin. Niitä seuraa pian tasaisesti vahveneva pilviharso. Pilviharson vahvistuessa sade alkaa muutaman tunnin kuluttua ensimmäisten pilvien ilmestymisestä. Matalapaine sadealueineen liikkuu yleensä 20 - 60 km tunnissa.

Ilmapuntari on oivallinen väline sään tarkkailussa. Kun pilvien muodostumisen lisäksi ilmanpaine laskee, on sää usein muuttumassa sateiseksi. Ilmanpaineen nopea lasku tarkoittaa sitä, että myös tuuli voimistuu vielä samana päivänä.

Mistä tunnistaa kylmän rintaman?

Kylmän rintaman yhteydessä syntyy korkeita kuuro- ja ukkospilviä. Kylmän rintaman sateet poikkeavat selvästi lämpimän rintaman hiljalleen alkavista sateista. Ne ovat rankkoja ja kuurottaisia ja yleensä kestävät vain vähän aikaa. Kylmään rintamaan liittyvät tuulet ovat erityisesti kesällä puuskaisia ja arvaamattomia. Kylmä rintama liikkuu 20-80 km tunnissa.

 

Lähde:
Ilmatieteen laitos, ilmastopalvelut
Paasonen, S. Sää. WSOY, Porvoo 2001.