Normaali versio

Suomessa sataa kaikkina vuodenaikoina

Suomessa ei ole pitkiä sateettomia kausia, vaan yleensä sadetta saadaan kaikkina vuodenaikoina. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 500–750 mm.

Kesällä saadaan runsaimmat sateet

Kylmänä talvikautena sataa vähemmän, mutta kauemmin kuin lämpimänä kesäkautena. Kesällä sataa noin kaksi kertaa enemmän kuin talvella. Vähiten sataa maaliskuussa ja eniten heinä- elokuussa. Kesällä sade saadaan usein kuuro- tai ukkossateina, jotka ovat lyhytaikaisia, mutta runsaita. Kesällä sisämaassa sataa selvästi enemmän kuin rannikolla. Suurin Suomessa mitattu sade-ennätys on Espoosta 21.7.1944 198 mm vuorokauden ajalta.

Keväällä eniten poutapäiviä

Poutapäiviä on enemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella. Vähäsateisin kausi on kevät. Poutapäivien lukumäärä pienenee kesän loppua kohti. Useimmiten sataa talvella, jolloin neljäsosa ajasta on sateista. Eri vuosina poutapäivien lukumäärä vaihtelee paljon. Pouta ymmärretään yleensä aina aurinkoiseksi ja sateettomaksi ajanjaksoksi, mutta meteorologiassa pouta tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin sataa alle 0,3 mm/vrk.

Lumi sulatetaan mittausta varten

Sademäärä mitataan aina vetenä. Yhden millimetrin sademäärä merkitsee yhden millimetrin paksuista vesikerrosta maanpinnalla eli yhtä litraa vettä 1 m2 kohti. Kylmänä vuodenaikana tullut lumi sulatetaan vedeksi. Kaste kesällä ja sademittariin härmistynyt huurre talvella lasketaan myös sateeksi.

Sadanta ja haihdunta

Suomessa vuotuinen sademäärä, eli sadanta on suurempi kuin kosteuden haihtuminen. Kasvien kannalta tärkeää on kuitenkin kasvukauden aikainen kosteus. Kasvukauden alkaessa ja päättyessä maa on kaikkialla Suomessa märkää.

Ilman lämmetessä kosteutta häviää maasta haihtumalla. Niin kauan kuin maasta ja kasveista haihtuu enemmän vettä kuin sataa, maa kuivuu. Näin tapahtuu suurimmassa osissa Etelä- ja Keski-Suomea toukokuulta heinäkuulle. Tämän vuoksi kuivuus voi alkukesällä vaivata etenkin rannikon savimaita.

Talvella sade tulee lumena

Lumisadetta saadaan silloin, kun lämpötila on laskenut pakkasen puolelle. Pysyvä lumipeite avoimilla mailla saadaan Lappiin tavallisimmin lokakuun lopulla ja Lounais-Suomeen kaksi kuukautta myöhemmin. Lumen syvyydellä tarkoitetaan maata peittävän lumikerroksen paksuutta. Se ilmoitetaan senttimetreinä. Lumen syvyys on suurin Itä- ja Pohjois-Suomessa ja pienin maan länsiosissa. Lumipeitteen paksuus suurenee, kun korkeus merenpinnasta kasvaa. Alavilla mailla lunta on siis yleensä vähemmän kuin mäkisessä maastossa.

Lumipeitteen häviämisen ajankohta riippuu seudun sijainnista, korkeudesta, meren läheisyydestä ja lumen määrästä. Lumipeite häviää aukeilta mailta 2-3 viikon kuluttua kevään alusta lukien. Metsissä lunta on keskimäärin vielä kaksi viikkoa tämän jälkeen.

Lumi suojaa kasvustoja

Lumi on tehokas lämmön eristäjä, koska se sisältää paljon ilmaa. Talvella lumi suojaa lähellä maan pintaa olevia kasvinosia ja juuristoja kovilta pakkasilta. Lumipeitteen yläpuolelle jääneet kasvin osat saattavat paleltua kovien pakkasten aikaan. Lumen ansiosta monet kasvit pystyvät säilymään hengissä talven ylitse, eli talvehtimaan Suomen ilmastossa.