Kalastus

Suomen kalavedet

Meri- ja järvikaloja

Suomen kalastoon kuuluu vakinaisesti 60 kalajia. Merikaloja ovat silakka, kilohaili, turska ja kampela. Osa Suomen makeanveden kaloista elää myös Itämeressä. Vaelluskalat lohi, taimen ja ankerias viettävät vain osan elämästään Itämeressä.

UHANALAISET KALALAJIT

Osa vesiemme kaloista on uhanalaisia. Silti niiden pyyntiä ei ole välttämättä kielletty tai rajoitettu. Ahdingossa ovat erityisesti vaelluskalat, joiden lisääntymisalueita tukkivat ihmisten rakentamat padot, siltarummut ja muut esteet.

Äärimmäisen uhanalaisia kalalajeja Suomessa ovat järvilohi, Saimaan nieriä, meriharjus ja ankerias. Erittäin uhanalaisia ovat meritaimen ja vaellussiika. Lohi, planktonsiika ja karisiika ovat vaarassa uhanalaistua, ja niiden pyyntiä tulisi siksi välttää.

Helppo tapa varmistaa ruokapöytään vastuullinen kalasaalis on suosia WWF:n Kalaoppaassa vihreäksi merkittyjä kalalajeja.

Suomen järvet ovat matalia

Vesistöt peittävät Suomen pinta-alasta kymmenisen prosenttia. Veden määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri, sillä suomalaiset järvet ovat matalia. Järvien keskisyvyys Suomessa on noin 7 metriä. Suomen vesistöt ovat muodostuneet viimeisen jääkauden aikana 10 000 vuotta sitten.

Jopa 86 % vesistöistämme on niukkaravinteisia ja karuja ja vain 14 % runsasravinteisia ja reheviä. Suomalaiset vesistöt ovat usein ruskeavetisiä. Ruskeavetisyys johtuu siitä, että suoalueilta pääsee veteen humusta. Humus leviää helposti vesireittien kautta useisiin vesistöihin. Kirkasvetisiä vesistöjä on enää paikoin Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.

Suomen merialueet

Itämeri on maailman suurin murtovesialue. Murtovedellä tarkoitetaan vesialuetta, jonka suolapitoisuus on alhaisempi kuin varsinaisissa merissä, mutta korkeampi kuin järvissä. Itämeren suolapitoisuus on 0,7 %, kun valtamerten suolapitoisuus on 3,5 %. Valtamerien suolainen vesi ei pääse esteettä kulkeutumaan Itämereen, koska Tanskan salmet ovat matalia. Lisäksi joet tuovat Itämereen jatkuvasti makeaa vettä, joten Itämeren veden suolapitoisuus pysyy alhaisena.

Murtovedessä elää vähemmän eläin- ja kasvilajeja kuin varsinaisessa merivedessä. Ne ovat myös kooltaan huomattavasti valtamerissä eläviä lajikumppaneitaan pienempiä.

Hyvä onkipaikka

Kalastuspaikaksi kannattaa valita paikka, joka ei ole tasaisen yksitoikkoinen, vaan joka poikkeaa jollain tapaa ympäristöstä, kuten veteen kaatunut puu. Kalat viihtyvät erityisesti kasvillisuuden seassa. Kesällä kala syö parhaiten varhain aamulla mutta tummavetisissä järvissä ahven syö keskellä päivääkin. Pilvinen sää on aina parempi kuin kirkas auringon paiste. Paras syötti on perinteinen kastemato.

Jos lähdet ongelle veneellä, muista pelastusliivit!

Päivitetty 3.5.2020: Uhanalaiset kalalajit