Rapu

Rapu kuuluu selkärangattomien pääluokkaan ja äyriäisten alaluokkaan.

Ravun rakenne

Ravun ruumis koostuu kolmesta osasta: päästä, keskiruumiista ja takaruumiista. Ravun ruumista tukee kuori, joka suojaa sisäelimiä ja toimii lihasten kiinnityspintanan.

Ruokatieto, rapu, kalatalouden keskusliittoRapu on niveljalkainen. Ravulla on viisi jalkaparia, joista etummaiset ovat kehittyneet suuriksi saksiksi. Rapu käyttää saksia tarttumaelimenä syödessään, puolustautuessaan, kaivaessaan ja tarvittaessa myös taistellessaan. Neljä muuta raajaparia toimii kävelyraajoina. Kävelyraajojen takana ravulla on uima- eli pyrstöjaloiksi kutsuttuja pieniä raajoja, joiden perusteella tapahtuu esimerkiksi sukupuolen tunnistaminen.

Suomessa esiintyvät rapulajit

Ruokatieto, ravun levinneisyys

Suomen luonnonvesissä elää jokirapu eli ns. tavallinen rapu (Astacus astacus) ja täplärapu Pasifastacus leniusculus)

Jokirapu on kotoperäinen laji, joka on asustanut Suomen viimeisen jääkauden jälkeen. Täplärapu on kotiutettu Pohjois-Amerikasta.

Jokirapua tavataan aina Ouluun asti ja paikoin jopa sen yläpuolelta. Täpläravun levinnäisyyttä on pyritty rajaamaan Pori-Jyväskylä-Lappeenranta eteläpuolelle.

 

Ravun elinympäristö

Ravut elävät järvissä, lammissa ja virtaavissa vesistöissä. Ravut tarvitsevat suojapaikoiksi sopivia kiviä, uppopuita tai ainakin mahdollisuuden suojakolojen kaivamiseen. Ravut eivät viihdy lieju- ja mutapohjaisissa vesistöissä.

Veden laadun suhteen ravut ovat varsin vaativia. Happipitoisuuden pitää olla riittävän suuri. Happamassa vedessä ravut eivät viihdy. Ravut kärsivät veden likaantumisesta, erityisen herkkiä ne ovat ympäristömyrkyille.

Ravut liikkuvat ainoastaan hämärässä ja pimeällä. Ne elävät erakkomaista elämää ja ovat kosketuksissa muihin rapuihin vain paritteluaikoina. Suurimman osan ajastaan se viettää suojakolossaan.

Ravun lisääntyminen

Rapu on sukukypsä 4-6-vuoden ikäisenä. Lisääntymisen ensimmäinen vaihe on parittelu, joka tapahtuu Etelä- ja Keski-Suomessa syys-lokakuussa. Paritteluvalmiit koiraat etsivät naaraita niiden suojapaikoista. Koirasravun laskema maiti ei hedelmöitä mätimunia vielä parittelun yhteydessä. Naaras kantaa siittiöitä pyrstönsä alapuolella tai takimmaisten kävelyjalkojen välissä.

Munien hedelmöittyminen tapahtuu, kun naaras munii mätimunansa. Lasketut mätimunat takertuvat naaraan takaruumiin alle pieniksi tertuiksi. Poikaset kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä, kun veden lämpötila on noussut 15 - 20 asteiseksi. Noin yhden sentin mittaiset kuoriutuneet poikaset muistuttavat suuresti aikuista rapua.

Mitä rapu syö?

Ravut hyödyntävät tehokkaasti kaikkia mahdollisia vesien ravintovaroja. Lähinnä ravut ovat kasvissyöjiä, jotka kuitenkin tilaisuuden tullen syövät myös eläinravintoa. Erityisesti nuorena ravut syövät eläinravintoa. Ravut ovat kannibaaleja eli ne syövät myös pienempiä tai sairastuneita lajitovereitaan. Kalanviljelylaitoksilla ravuille syötetään mm. omenoita, porkkanoita, perunoita, kurkkuja ja muita vihanneksia.

Rapurutto tuhoaa rapukantoja

Rapurutto on tuhoisin ja tunnetuin raputauti. Rapuruton vaikutus on koettu myös Suomessa: 1800-luvun lopussa rapurutto tuhosi maamme rapukannan lähes kokonaan.

Rapuruton aiheuttaa Pohjois-Amerikasta peräisin oleva leväsieni, joka kasvaa ravun kuoressa tiheänä verkostona. Sienen erittämät myrkyt tappavat ravun. Sienestä irtoaa itiöitä, jotka levittävät tautia muihin saman vesialueen rapuihin. Ravulla ei tunnu olevan vastustuskykyä rapuruttoa vastaan. Rapuruttosieni ei ole vaarallinen ihmiselle.

Rapuruton pahimpia levittäjiä ovat ravustajat. Ravut levittävät rapuruttoa itsekin: kun terveet yksilöt syövät sairastuneita lajitovereitaan, myös syöjät sairastuvat. Täplärapu ei sairastu rapuruttoon, mutta se levittää sitä.

Sairastunut rapu on veltto eikä jaksa pitää saksiaan ylhäällä. Se liikkuu raajat suoriksi ojennettuina ja liikkuminen on epävarman näköistä. Lisäksi sairastunut rapu liikkuu myös päiväsaikaan järven pohjassa eikä pakene vaaran uhatessa.

Ravustus

Ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta klo 12.00 ja päättyy lokakuun lopussa. Tärkein ravustuskuukausi on elokuu. Pyyntikokoinen rapu (10 cm) on 5 - 9 vuoden ikäinen.

Rapumerta on yleisin ravunpyydys. Tavallisin mertasyötti on kala. Merrat lasketaan illalla ja koetaan aamulla, koska ravut liikkuvat hämärässä. Merta ei vaadi ravustajalta jatkuvaa paikallaoloa.

Rapuja voidaan pyytää myös onkimalla: syötti laitetaan koukkuun, jonka avulla ravut saadaan esille piiloistaan. Pohjasta ylös nousseiden rapujen alle työnnetään haavi, jolla saalis nostetaan ylös.

Rapusaalis ja sen merkitys Suomessa

  • Rapusaaliin määrä 3 - 5 miljoonaa yksilöä (noin 120 tonnia)

  • Rapujen vuosikulutus yli 300 tonnia