Vesi elinympäristönä

Vesistö on elinympäristö monille kasveille, eläimille ja pieneliöille.

Vedessä olosuhteet muuttuvat siirryttäessä pinnalta pohjalle päin. Pintavesi on lämpimämpää ja hapekkaampaa. Auringon valo ei useinkaan pääse pohjalle saakka.

Ruokatieto, vesi elinympäristönä

Järven vuodenajat

Eri vuodenaikoina veden lämpötila järvessä vaihtelee. Veden tiheys muuttuu lämpötilan mukaan. Raskainta vesi on +4-asteisena, jolloin se alkaa painua pohjaan. Kun koko veden lämpötila on koko syvyydeltään 4 asteista tuuli pystyy sekoittamaan koko vesimassaa. Talvella ja kesällä vesi on kerroksellista.

Veden kerrostuneisuus vaikuttaa hapen ja ravinteiden määrään. Esimerkiksi talvella veden happipitoisuus on usein niukka. Veden kylmeneminen vaikuttaa kalojen ruoansulatukseen hidastumiseen ja reagoimisaikojen pidentymiseen. Kalat vähentävät syömistä ja niiden pulssi hidastuu. Toisaalta kesällä osa kaloista kärsii liian lämpimästä vedestä (kuten esimerkiksi härkäsimppu), jolloin ne viihtyvät parhaiten aivan pohjan tuntumassa.

Ruokatieto, veden vuodenajat

Raskainta vesi on +4-asteisena, joten pohjimmaisena oleva vesi on +4-asteista.

Veden kerrostuneisuus ja täyskierto

Keväällä ja syksyllä vesistöissä tapahtuu ns. täyskierto. Täyskierrolla tarkoitetaan sitä, että pintavesi ja pohjavesi sekoittuvat.

Keväällä pintavesi lämpenee, jolloin koko vesimassa tulee vähitellen neliasteiseksi. Tämä mahdollistaa veden sekoittumisen. Näin pinnalta siirtyy happea pohjalle ja pohjasta nousee ravinteita pintaan. Keväällä päällysvedessä on paljon ravinteita ja vähän kasviplanktonia.

Kesällä pintavesi lämpenee ja kevenee. Kylmä vesi painuu pohjaan alusvedeksi. Pintavesi- ja alusvesikerroksen väliin jää harppauskerrokseksi kutsuttu kerros. Harppauskerroksessa veden lämpötila saattaa muuttua kymmenenkin astetta. Kesällä vesi sekoittuu ainoastaan pintakerroksessa. Kesällä päällysvedessä on vähän ravinteita, mutta kasviplanktonia paljon.

Syksyllä pintavesi jäähtyy. Kun alusvesi on neliasteista lämpimämpää, kylmentynyt pintavesi alkaa painua pohjaan ja alusvesi nousta pintaan. Näin myös pohjakerrokseen pääsee happea. Syksyllä päällysveden ravinteiden määrä kasvaa ja kasviplanktonin määrä vähenee.

Talvella vesi taas kerrostuu. Neliasteinen vesi pysyy pohjassa ja sitä kylmempi vesi sen yläpuolella. Päällimmäisenä on jääkerros, joka estää hapen pääsyn ilmasta veteen ja pidättää suurimman osan valosta. Talvella päällysvedessä on paljon ravinteita. Kasviplanktonin määrä päällysvedessä on vähäinen talvella.

Vesien ravinteisuus

Järven ja jokien ravinteisuuteen vaikuttavat mm. järven alla oleva kallioperä, sekä veteen valuvien ravinteiden määrä. Suurin osa Suomen järvistä on karuja eli niukkaravinteisia.