Kasvien vedenotto

Kaikki elävät olennot tarvitsevat vettä. Kasvit muodostuvatkin pääosin vedestä, mutta niiden veden tarve vaihtelee lajista riippuen.

Kasvit tarvitsevat vettä:

  • yhteyttämiseen
  • ravintoaineiden kuljettamiseen
  • erilaisiin elintoimintoihin
  • tasaamaan lämpötilaa
  • säilyttämään kasvin ryhtiä, jota nestejännitys ylläpitää.

Veden tarve vaihtelee

Eri kasvit tarvitsevat vettä erilaisia määriä. Kasvit ottavat vettä tehokkaimmin silloin, kun kasvu on voimakkainta. Parhaiten kuivuutta kestävät kasvit, joilla on syvät juuret ja vahapintaiset lehdet.

Useilla viljelykasveilla on niin sanottuja kriittisiä kausia, jolloin veden puute on erittäin haitallista. Esimerkiksi kevätviljoilla kriittinen kausi on tähkäaiheiden muodostumisen aikaan, joka ajoittuu tavallisesti kesäkuun puoleen väliin. Nurmikasveilla kriittinen vaihe on heti niiton jälkeen. Peruna ja juurikasvit tarvitsevat eniten vettä myöhäiskesällä. Silloin, kun vettä sataa vähemmän kuin kasvit tarvitsevat (touko-heinäkuussa), joudutaan turvautumaan lisäveden antamiseen.

Janoinen kasvi nuutuu

Kasvit ottavat vettä maasta juurillaan ja haihduttavat sen lehtiensä kautta ilmaan. Veden siirtyminen maasta kasvien juurikarvasoluihin tapahtuu osmoosin avulla. Osmoosi on diffuusion muoto, jossa vesi kulkee valikoivasti läpäisevän kalvon läpi ja tasoittaa kalvon erottamat väkevyyserot. Vesi (liuotin) siirtyy laimeammasta liuoksesta väkevämpään.

Kasvien solunesteessä on yleensä enemmän liuenneita aineita kuin ympäröivän maaperän vedessä (eli soluneste on väkevämpää). Koska soluissa on vähemmän vettä, vettä tihkuu soluun ulkopuolelta osmoottisesti.

Osmoosi aiheuttaa soluun painetta. Kasvisolua tukee soluseinät ja osmoosin aiheuttama paine saa aikaan nestejännityksen, jonka avulla ruohovartinenkin hento kasvi pysyy pystyssä.

Eri maalajien kyky pidättää vettä on erilainen. Auringon lämmittäessä ilmaa sen suhteellinen kosteus pienenee. Tämä lisää kasvien haihduttamista, jos maassa vain on riittävästi vettä, jota kasvi voi kuljettaa lävitseen. Jos kasvi ei pysty saamaan tarpeeksi vettä maasta, se kärsii kuivuudesta ja menettää ryhtinsä eli nuutuu. Kasvi nuutuumyös, jos sitä esim. kastelee suolavedellä tai lannoittaa liikaa, sillä silloin maaperän vesi tulee väkevämmäksi kuin kasvin solujen neste ja vesi alkaakin tihkua kasvista ulos.

Ilmaraot ovat kasvien tuuletusikkunoita

Kasvien lehdissä on ilmarakoja. Kasvi voi säädellä haihduttamista avaamalla ja sulkemalla ilmarakoja. Jos maassa ei ole riittävästi vettä, kasvi sulkee ilmarakonsa ja minimoi haihduttamisen.

Kasvu heikkenee tai loppuu veden puutteessa. Tällöin kasvin kehitysrytmi nopeutuu, jolloin se tuottaa siemenet aikaisemmin. Lyhyemmän kasvuajan takia sato jää pieneksi.

Märkyyskin voi vaivata

Vettä ei saa olla myöskään liikaa. Märässä maassa on usein puutetta hapesta, mikä vaikeuttaa juuriston ja maan pieneliöiden toimintaa. Runsas vedensaanti tekee kasvien solukoista meheviä ja ohutseinäisiä. Kasvit ovat tällöin herkkiä taudeille ja tuholaisille. Hauras solukko ei jaksa pitää kasvia pystyssä, joten se lakoutuu helposti.