Biologinen typensidonta

Monet maaperän ja maanpinnan bakteerit pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä ja muuttamaan sen kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Tätä kutsutaan biologiseksi typensidonnaksi.

Ilmakehän typpeä kasveille

Typensidonnalla on maapallolla suuri merkitys. Se tuottaa kasvien käyttöön noin kolme kertaa enemmän typpeä kuin kemiallinen lannoitus.

Jotta typensidonta toimii hyvin, maaperä ei saa olla liian hapan eikä liian kylmä. Esimerkiksi Suomessa viileä maa vähentää typensidontaa. Lisäksi maaperän suuri typpipitoisuus, joka voi olla peräisin esimerkiksi typpilannoituksesta, heikentää typensitojabakteerien toimintaa.

Herneen ja apilan viljely parantaa maan ravinnepitoisuutta

Maan Rhizobium-bakteerit tunkeutuvat palkokasvien, kuten esimerkiksi herneen ja apilan, juureen ja muodostavat sinne nystyrän. Nystyrä sitoo typpeä. Eräissä tutkimuksissa on todettu, että apila sitoo jopa 200 - 300 kiloa typpeä hehtaarilta.

Symbioosissa kumpikin hyötyy

Bakteeri saa typen sitomiseen tarvitsemansa energian isäntäkasvilta. Sidottu typpi kuluu alussa pääasiassa nystyrän rakentamiseen, mutta myöhemmin isäntäkasvi saa osansa typestä. Näin symbioosi hyödyttää sekä kasvia että bakteeria.

Erilaiset typensitojat
Typensitojat Mitä näihin typensitojiin kuuluu? Elinpaikka Merkitys
Vapaat typensitojat Näihin kuuluu yli 30 bakteeri- ja syanobakteerisukua. Esimerkiksi Clostridium-suvun bakteerit. Eivät tarvitse erityistä isäntäkasvia. Maailmanlaajuisesti tärkeitä, mutta viileässä ilmastossa, kuten Suomessa merkitys vähäinen.
Symbioottiset typensitojat Palkokasvien juurinystyräbakteereja. Suomessa tärkeimpiä ovat Rhizobium-bakteerit, jotka elävät palkokasvien juuristossa. Tarvitsee isäntäkasvin, elää esim. palkokasvien, lepän ja tyrnin juuristossa. Melko suuri merkitys Suomessa.
Puolisymbioottiset typensitojat Esim. Bacillus-suvun bakteereja. Elää joidenkin kasvien, esim. vehnän, juuristojen ympärillä Suomessa merkitys on vähäinen.