Hyvän peltomaan ominaisuuksia
Maaperä on tärkeä maatalouden luonnonvara
Mitä viljavampi pelto, sitä paremmin kasvit siinä viihtyvät. Viljavuuteen vaikuttavat esimerkiksi maan
- happamuus
- ravinteisuus
- ilmavuus
- lämpöolot
- kosteus
- pieneliöt ja eloperäinen aines
- maan puhtaus
Maaperämme ei ole luontaisesti kovin viljava, koska se on hapan ja sisältää kohtalaisen vähän ravinteita. Maanviljelijä pyrkii parantamaan viljavuutta kalkituksella, lannoituksella, sopivilla viljelykasveilla ja muokkauksella.
Hyvässä maassa on ilmava rakenne
Maan rakenne vaikuttaa maan kosteus-, ilmavuus- ja lämpöoloihin. Hyvärakenteinen pelto kuivuu aikaisin keväällä tasaisesti. Maa läpäisee sadeveden hyvin eikä vettä kerry pellolle lammikoiksi. Maata on helppo muokata ja se kestää kastelua.
Hyvä peltomaa on ilmava sekä sopivan kostea ja lämmin. Kasvin juurilla on tilaa kasvaa ja maan pieneliöt voivat hyvin.
Hyvässä maassa on ravinteita
Viljelykasvit ottavat tarvitsemansa ravinteet maasta. Ravinteita tulee peltomaahan lannoitteissa, pieneliöiden hajottaessa kasvinjätteitä sekä kivennäismaan rapautuessa. Hyvä peltomaa pystyy varastoimaan ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon.
Hyvä maa on puhdas
Kasvit voivat ottaa maasta myös haitallisia aineita. Tämän vuoksi viljelymaan on oltava puhdasta. Maaperän puhtautta uhkaavat lähinnä raskasmetallit, joita ovat esimerkiksi lyijy, kadmium ja elohopea. Niitä kulkeutuu maaperään liikenteen ja teollisuuden päästöistä sekä lannoitteissa ja kasvinsuojeluaineissa. Suomalainen maaperä on kansainvälisesti verrattuna puhdasta.
