Maannoksen syntyminen

Maannostuminen vaikuttaa maan ravinteisuuteen ja happamuuteen, jotka ovat tärkeitä maan viljavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Monet tekijät vaikuttavat maannostumisen syntyyn

Maa-aines, ilmasto, kasvillisuus ja eläimistö sekä ihmisen toiminta vaikuttavat maaperän ominaisuuksiin. Kun tietyllä alueella vallitsevat kauan aikaa samanlaiset olosuhteet, maaperään kehittyy tietynlaisia kerroksia. Tätä sanotaan maannostumiseksi. Maannostuminen ulottuu 50 - 150 cm syvyyteen. Maakerrokset ovat usein nähtävissä paljain silmin.

Maannostuminen vaikuttaa maan ravinteisuuteen ja happamuuteen, jotka ovat tärkeitä maan viljavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Maannostuminen voi parantaa tai heikentää maan viljavuutta. Suomessa maannostuminen on hidasta, ja sitä on tapahtunut vasta jääkauden jälkeen. Tämän vuoksi sen vaikutus maanviljelyyn on meillä vähäinen.

Podsoli on yleisin maannostyyppi Suomessa

Maannostyypit ovat erilaisia eri ilmastoalueilla. Suomessa maannostyyppejä on kuitenkin vähän ja ne ovat heikosti kehittyneitä. Suomessa ja yleensäkin pohjoisella pallonpuoliskolla yleinen maannostyyppi on nimeltään podsoli. Podsolin synty edellyttää, että sademäärä on suurempi kuin haihtuminen. Podsolimaannos muodostuu erityisen helposti hiekassa ja moreenissa, joissa vesi painuu vaivattomasti alas.

Havumetsävyöhykkeellä maan pinnalle kasautuu niukasti kasvien kuolleita jäänteitä. Kasvien jäänteet eivät sekoitu mineraalimaan kanssa, koska lierot eivät viihdy happamassa maassa. Kylmässä ilmastossa kasvinjäänteet lahoavat hitaasti ja kypsän maannoksen muodostuminen kestää 1000 - 1500 vuotta. Podsoli on hapan, karu ja vähäravinteinen maannostyyppi.

Podsolin kerrokset

Ruokatieto, podsolin kerrokset

Maan pinnalla on humuskerros, jossa on paljon ravinteita. Humuskerroksen alapuolella on huuhtoutumiskerros, jossa hapan vesi rapauttaa maan mineraaleja. Huuhtoutumiskerroksen alapuolella on rikastumiskerros. Rikastumiskerroksen alla on muuttumatonta maata. Alimmaisena on peruskallio.