Normaali versio

Maaperä peittää kalliota

Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta.

Maaperä

Maaperän paksuus on keskimäärin 10 m, mutta eri alueilla paksuus vaihtelee muutamasta metristä aina 100 metriin. Paikoin kallioperä on paljaana. Maaperästä kasvit ottavat tarvitsemansa ravinnon ja veden.

Maaperän aines on peräisin kallioperästä sekä kasvien ja eliöiden jäänteistä. Maaperä muodostuu maalajeista. Niitä ovat mm. hiekka, sora, savi ja multa. Maaperässä on myös ilmaa ja vettä.

Suomen maaperä on muodostunut viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen. Mannerjää irrotti ja jauhoi kallioperää ja muuta ainesta, kuljetti niitä ja kasasi uudelleen. Paikoin maisemassa on näkyvissä selviä eri maalajeista muodostuvia muodostumia ja paikoin kallioperää peittää vain ohut maakerros. Jäätikön työstä syntyi myös Suomen yleisin maalaji moreeni.

Ikivanha kallioperä

Kallioperä on maapallon kovaa kuorta, jonka alla on sulaa ainesta. Suomen kallioperä on maapallon vanhimpia, iältään 3 000 - 1 5000 miljoonaa vuotta. Vain muutamilla alueilla on tätä nuorempia kivilajeja. Kallioperämme korkea ikä johtuu siitä, että Suomi sijaitsee alueella, jossa maapallon kuoren liikkeet ovat vähäisiä, eli kallioperämme on saanut olla rauhassa suurilta muutoksilta.  Suomessa on ollut kaksi erillistä vuorijononpoimutusta, mutta miljardien vuosien aikana kallioperämme on kulunut tasaiseksi.

Kallioperä koostuu erilaisista kivilajeista. Suomen kallioperästä suurin osa on graniittia ja sen muodostamia seoskivilajeja.

Kaikki kivet koostuvat yhdestä tai useammasta mineraalista. Mineraalilla on sille tyypillinen kiderakenne. Graniitti muodostuu kvartsista, maasälvästä ja kiilteistä

Kivet voivat sisältää myös mineraaleja, kuten kultaa ja rautaa, joiden louhinta on taloudellisesti kannattavaa. Tällöin kiveä kutsutaan malmikiveksi eli malmiksi.