Moreeni on yleisin maalaji Suomessa

Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kivennäismaalajit ovat muodostuneet kallioperästä. Eloperäiset maalajit ovat syntyneet kasvien ja muiden eliöiden jäänteistä.

Muihin maihin verrattuna Suomessa maalajit vaihtelevat eri alueilla melko paljon. Se mahdollistaa monipuolisen viljelyn, mutta toisaalta rajoittaa kasvien valintaa ja viljelyä yksittäisellä maatilalla.

Moreeni ja muut kivennäismaalajit

Kivennäismaita ovat maat, joissa eloperäistä ainesta on alle 20 %. Kivennäismaalajien syntyyn vaikutti mannerjäätikkö ja sen sulamisvedet. Mannerjäätikkö oli liikkuessaan repinyt mukaansa paljon kiviä ja maa-ainesta. Kun mannerjää alkoi sulaa, sen sisällä ollut maa-aines jäi kallioperän päälle sellaisenaan. Näin syntyi moreenia.

Lähes 50 % maa-alasta on moreenia, joka onkin Suomen yleisin maalaji. Moreeni on yleinen maalaji metsien, savikoiden ja turvemaiden alla. Moreenimaalajeissa on sekaisin raekooltaan erilaisia aineksia, aina hienosta savesta särmikkäisiin lohkareisiin. Moreenimaat ovat kivisiä maita, joissa kasvaa yleisesti metsää. Peltoina moreenimaat eivät ole hyviä.

Muita kivennäismaalajeja ovat hiekka, hieta, hiesu ja savi. Ne syntyivät, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat osan jään sisällä olevasta maa-aineksesta mereen. Karkeimmat ainekset laskeutuivat pohjaan nopeimmin ja hieno aines kulkeutui kauimmaksi jään reunasta.

Kivennäismaalajeissa on erikokoisia rakeita

Kivennäismaalajit koostuvat maalajitteista, jotka sisältävät eri kokoisia mineraalirakeita. Maalajit luokitellaan raekoon mukaan seuraavasti:

maalaji lajitteet rakeiden läpimitta, mm
lohkareet isot lohkareet
pienet lohkareet
>= 600
200 - 600
kivet isot kivet
pienet kivet
60 - 200
20 - 60
sora karkea sora
hieno sora
6 - 20
2 - 6
hiekka karkea hiekka
hieno hiekka
0,6 - 2
0,2 - 0,6
hieta karkea hieta
hieno hieta
0,06 - 0,2
0,02 - 0,06
hiesu karkea hiesu
hieno hiesu
0,006 - 0,2
0,002 - 0,006
savi savi =< 0,002

Eloperäiset maalajit sisältävät kasvien jäänteitä

Eloperäiset maalajit ovat syntyneet kasvien ja pieneliöiden jäänteistä jääkauden jälkeen. Eloperäisiä maalajeja ovat multa, turve, lieju ja muta.

Multamaa on peltojen pintamaalaji. Tavallisesti se on syntynyt siten, että pellon pinnan ohut turvekerros on sekoittunut alla olevaan kivennäismaahan. Mullassa kasvien jäänteet eivät erotu.

Turvemaat sisältävät yli 40 % eloperäistä ainesta. Turvetta syntyy, kun hajoamattomia tai osittain hajonneita kasveja kerrostuu kosteaan ja vähän happea sisältävään maahan. Turpeet saavat nimensä niiden kasvilajien mukaan, joiden jäänteistä turve on muodostunut.

Lieju ja muta muodostuvat, kun eloperäistä ainesta kerrostuu tummavetisten järvien pohjaan. Umpeenkasvaneiden entisten järvien pohjat ovat liejua ja mutaa.

Suomen maalajien levinneisyys

Maalajien perusteella Suomi voidaan jakaa kuuteen eri vyöhykkeeseen:

Ruokatieto, maalajitI Lounais-Suomen saaristo

Noin kolmasosa on paljasta kalliota. Savikkoja ja soita vähän.

II Etelä-Suomen rannikkoalue

Laajoja savitasankoja, turvesoita, kallioita ja moreenia.

III Järvialue

Yleisin maalaji on moreeni.

IV Pohjanmaan rannikkoalue

Matalia soita on runsaasti. Jokialueitten maaperä on usein savea ja niiden välissä on moreenia. Maankohoamisen vuoksi karkeat maalajit ovat levinneet laajoille alueille.

V Vedenjakajan alue eli Suomenselkä

Moreeni on alueen vallitsevin maalaji. Alueella on myös runsaasti soita.

VI Raja-Karjala ja Lappi

Alueen maaperä on pääasiassa moreenia. Alueella on myös paljon soita.