Normaali versio
Kaikki artikkelit aiheesta Maaperä
Moreeni on yleisin maalaji Suomessa
Muihin maihin verrattuna Suomessa maalajit vaihtelevat eri alueilla melko paljon. Se mahdollistaa monipuolisen viljelyn, mutta toisaalta rajoittaa kasvien valintaa ja viljelyä yksittäisellä maatilalla.
Moreeni ja muut kivennäismaalajit
Kivennäismaita ovat maat, joissa eloperäistä ainesta on alle 20 %. Kivennäismaalajien syntyyn vaikutti mannerjäätikkö ja sen sulamisvedet. Mannerjäätikkö oli liikkuessaan repinyt mukaansa paljon kiviä ja maa-ainesta. Kun mannerjää alkoi sulaa, sen sisällä ollut maa-aines jäi kallioperän päälle sellaisenaan. Näin syntyi moreenia.
Lähes 50 % maa-alasta on moreenia, joka onkin Suomen yleisin maalaji. Moreeni on yleinen maalaji metsien, savikoiden ja turvemaiden alla. Moreenimaalajeissa on sekaisin raekooltaan erilaisia aineksia, aina hienosta savesta särmikkäisiin lohkareisiin. Moreenimaat ovat kivisiä maita, joissa kasvaa yleisesti metsää. Peltoina moreenimaat eivät ole hyviä.
Muita kivennäismaalajeja ovat hiekka, hieta, hiesu ja savi. Ne syntyivät, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat osan jään sisällä olevasta maa-aineksesta mereen. Karkeimmat ainekset laskeutuivat pohjaan nopeimmin ja hieno aines kulkeutui kauimmaksi jään reunasta.
Kivennäismaalajeissa on erikokoisia rakeita
Kivennäismaalajit koostuvat maalajitteista, jotka sisältävät eri kokoisia mineraalirakeita. Maalajit luokitellaan raekoon mukaan seuraavasti:
| maalaji | lajitteet | rakeiden läpimitta, mm |
|---|---|---|
| lohkareet | isot lohkareet pienet lohkareet |
>= 600 200 - 600 |
| kivet | isot kivet pienet kivet |
60 - 200 20 - 60 |
| sora | karkea sora hieno sora |
6 - 20 2 - 6 |
| hiekka | karkea hiekka hieno hiekka |
0,6 - 2 0,2 - 0,6 |
| hieta | karkea hieta hieno hieta |
0,06 - 0,2 0,02 - 0,06 |
| hiesu | karkea hiesu hieno hiesu |
0,006 - 0,2 0,002 - 0,006 |
| savi | savi | =< 0,002 |
Eloperäiset maalajit sisältävät kasvien jäänteitä
Eloperäiset maalajit ovat syntyneet kasvien ja pieneliöiden jäänteistä jääkauden jälkeen. Eloperäisiä maalajeja ovat multa, turve, lieju ja muta.
Multamaa on peltojen pintamaalaji. Tavallisesti se on syntynyt siten, että pellon pinnan ohut turvekerros on sekoittunut alla olevaan kivennäismaahan. Mullassa kasvien jäänteet eivät erotu.
Turvemaat sisältävät yli 40 % eloperäistä ainesta. Turvetta syntyy, kun hajoamattomia tai osittain hajonneita kasveja kerrostuu kosteaan ja vähän happea sisältävään maahan. Turpeet saavat nimensä niiden kasvilajien mukaan, joiden jäänteistä turve on muodostunut.
Lieju ja muta muodostuvat, kun eloperäistä ainesta kerrostuu tummavetisten järvien pohjaan. Umpeenkasvaneiden entisten järvien pohjat ovat liejua ja mutaa.
Suomen maalajien levinneisyys
Maalajien perusteella Suomi voidaan jakaa kuuteen eri vyöhykkeeseen:
I Lounais-Suomen saaristo
Noin kolmasosa on paljasta kalliota. Savikkoja ja soita vähän.
II Etelä-Suomen rannikkoalue
Laajoja savitasankoja, turvesoita, kallioita ja moreenia.
III Järvialue
Yleisin maalaji on moreeni.
IV Pohjanmaan rannikkoalue
Matalia soita on runsaasti. Jokialueitten maaperä on usein savea ja niiden välissä on moreenia. Maankohoamisen vuoksi karkeat maalajit ovat levinneet laajoille alueille.
V Vedenjakajan alue eli Suomenselkä
Moreeni on alueen vallitsevin maalaji. Alueella on myös runsaasti soita.
VI Raja-Karjala ja Lappi
Alueen maaperä on pääasiassa moreenia. Alueella on myös paljon soita.