Rapautuminen vapauttaa mineraaleja maaperästä

Kallioperä koostuu erilaisista kivilajeista. Suomen kallioperästä suurin osa on graniittia ja sen muodostamia seoskivilajeja.

Kivet koostuvat mineraaleista

Kivilajit koostuvat erilaisista mineraaleista, jotka vuorostaan koostuvat atomeista. Tavallisin kivimineraalien perusosanen koostuu piistä ja hapesta. Suomen kallioperästä piioksidia on lähes 70 %. Mineraalikoostumuksen takia Suomen kallioperä on kasvillisuudelle epäedullinen.

Rapautuminen hienontaa kallioperää

Rapautumisessa kallioperä muuttuu hitaasti hienommaksi ainekseksi. Rapautumista aiheuttavat monet eri tekijät. Lämpötilan vaihtelut rapauttavat kallioperää erityisesti autiomaissa, joissa paljaan maan lämpötilavaihtelut ovat erittäin suuria. Kylmässä ilmastossa kivien raoissa olevan veden jäätyminen ja laajeneminen rapauttavat kalliota. Jopa kasvit hajottavat kiviä, kun ne tunkevat juurensa kivien rakoihin ja halkeamiin.

Vesi ja siihen liuenneet aineet rapauttavat kalliota. Veteen liukenee ilmakehästä ja maanpinnalta hiilidioksidia, happea ja humusta. Veden aiheuttamaa rapautumista tapahtuu eniten kosteassa ja lämpimässä ilmastossa, mutta sitä havaitaan myös Suomessa.

Rapautumisessa vapautuu ravinteita kasvien käyttöön

Kivilajien rapautumisalttius riippuu mineraalikoostumuksesta ja huokoisuudesta. Kivilajit rapautuvat yleensä sitä herkemmin, mitä karkearakeisempia ne ovat. Rapautumisen seurauksena kallioperästä vapautuu ravinteita, joita kasvit voivat käyttää hyväkseen.