Metsästyksen edellytykset

Metsästykseen liittyviä asioita säätelee Suomessa metsästyslaki. Se määrittelee, ketkä saavat metsästää, mitä saadaan metsästää, minä aikana ja millä keinoin.

Metsästys on maassamme tarkoin säädeltyä ja valvottua. Lain rikkomisesta voidaan tuomita rangaistuksiin. Metsästäjäksi ryhtyminen edellyttää, että metsästäjäntutkinto on suoritettu hyväksytysti. Sen suorittamiseen ei ole ikärajaa. Metsästyksessä käytettävälle aseelle tarvitaan kuitenkin aseenkantolupa, ja sen voi saada yli 15-vuotias. Alaikäisen aseenkantolupaan tarvitaan huoltajan suostumus.

Metsästysoikeus on Suomessa yleensä maanomistajalla. Hän voi kuitenkin luovuttaa sen toiselle. Yleensä vuokraajana on metsästysseura, joka on paikallisten metsästäjien yhteenliittymä. Metsästysoikeuden haltija voi myöntää myös lyhytaikaisia metsästyslupia alueelleen.

Metsästyksessä huomioidaan lajin säilyminen elinkelpoisena

Monien riistaeläinten, kuten muidenkin luonnoneläinten kuolleisuus on suurta. Vuoden ikään asti elää vain osa edellisen kesän poikasista. Metsästyksen tarkoituksena on poistaa kannasta pääsääntöisesti vain nuoria yksilöitä. Näin kanta ei pääse pienentymään metsästyksen vuoksi.

Eräillä riistalajeilla, kuten teerellä ja metsäjäniksellä, voi olla selkeitä jaksottaisia vaihteluja kannan koossa. Kun metsäjäniksiä on paljon, alkaa ravinto käydä vähiin ja vastustuskyky tauteja sekä muita sairauksia vastaan heikkenee. Tällöin jäniksiä menehtyy ja jäniskanta vähenee, kunnes taudit on voitettu ja ruoka taas riittävästi.

Metsästyksellä voidaan tasoittaa edellä mainittua aaltoliikettä. Kun jonkin lajin kanta on kasvamassa, voidaan sitä metsästää hieman enemmän, ettei ruoka ja elintila pääse missään vaiheessa loppumaan. Kun kanta on pienenemässä, metsästetään vähemmän tai ei lainkaan. Lajin määrä selvitetään riistalaskennoilla.

Hirvikannan säätely

Hirvet selviävät suurikokoisina eläiminä hyvin talven yli. Luontainen kuolleisuus on vuoden mittaan aivan Suomen itäisiä osia lukuunottamatta melko vähäistä. Sitä aiheuttavat pääasiassa suurpedoistamme karhut ja sudet. Tieliikenteessä kuolee noin 3000 hirveä vuodessa.

Jokaisen lisääntymiskauden jälkeen Suomessa on noin puolet enemmän hirviä kuin edellisenä talvena. Jollei hirvenmetsästystä harjoitettaisi, maamme hirvikanta kasvaisi moninkertaiseksi muutamassa vuodessa. Ne aiheuttaisivat suurta tuhoa metsien taimikoissa ja pelloilla. Tämän jälkeen hirviltä loppuisi ruoka, kun niiden luontaiset laitumet olisi syöty loppuun.  Nälkiintyneet hirvet siirtyisivät pihoihin ja puutarhoihin. Heikentyneisiin hirviin iskisivät taudit ja loiset. Vähitellen hirvikanta pienenisi, kun suuri osa hirvistä kuolisi nälkään ja tauteihin.