Metsästysmuotoja

Metsästää voi kyttäämällä, jäljittämällä, ajoketjun avulla tai erilaisia koiria apuna käyttäen.

Ajoketjumetsästys

Tässä metsästysmuodossa osa metsästäjistä kulkee rinnakkain ajoketjussa kohti passimiehiä, jotka odottavat heille määrätyillä paikoilla. Tarkoituksena on ajaa rauhallisesti metsästettävä riistaeläin passimiesten ulottuville, jolloin joku heistä voi ampua sen. Tämä metsästysmuoto edellyttää ehdotonta kurinalaisuutta ja varovaisuutta. Tällä tavalla metsästetään useimmiten jäniksiä.

Metsästys kyttäämällä eli vahtimalla

Tässä metsästysmuodossa metsästäjän tulee tietää riistaeläinten ruokailupaikat, lento- ja kulkureitit sekä lepo- ja oleskelupaikat. Metsästäjä kyttää näiden paikkojen läheisyydessä ja odottaa, että saalis tulee ampumaetäisyydelle. Tämä vaatii usein piiloutumista ja erilaisten näkösuojien rakentamista. Metsästäjän tulee myös osata odottaa hiljaa paikallaan jopa tuntikausia. Sorsalintujen metsästys on usein kyttäämismetsästystä.

Tässä metsästysmuodossa voidaan käyttää myös erilaisia houkutuskeinoja. Kuvia eli kaaveita käytetään mm. sorsan, kyyhkysen ja teeren metsästyksessä. Luonnollisen näköisten kuvien avulla houkutellaan lintuja laskeutumaan ampumaetäisyydelle. Pyitä metsästetään pillittämällä eli matkimalla koiraspyyn ääntä. Tarkoitus on houkutella pyy ampumaetäisyydelle.

Metsästys jäljittämällä

Jäljittämistä voidaan harjoittaa vain silloin kun jälkien seuraaminen on mahdollista eli yleensä lumiolosuhteissa. Jäljitettäessä metsästäjä seuraa äänettömästi jälkeä ja pyrkii pääsemään ampumaetäisyydelle. Jäljittäen metsästetään yleensä jäniksiä, kettuja ja joskus myös hirviä.

Hirvenmetsästys pysäyttävällä koiralla

Koira etsii vainunsa perusteella hirven ja pyrkii pysäyttämään ja pitämään sen haukkumalla paikallaan. Koiran ohjaaja yrittää lähestyä haukussa olevaa hirveä ja pyrkii ampumatilaisuuteen. Koira ei saa haukkua, kun hirvi on liikkeessä. Käytetyt koirarodut ovat pystykorvia, kuten Norjan harmaa hirvikoira, karjalan karhukoira tai Suomen pystykoira.

Metsästys ajavalla koiralla

Ajavalla koiralla metsästetään yleensä jäniksiä ja kettuja. Hirvieläinten metsästyksessä ei nimittäin saa käyttää säkäkorkeudeltaan yli 28 senttistä ajavaa koiraa. Ajokoira hakee jänistä tai kettua yöjälkeä pitkin, kunnes törmää eläimen lymypaikkaan. Tästä alkaa ajo, jolloin koiran tulee haukkua koko ajan ollessaan eläimen jäljillä. Metsästäjä pyrkii löytämään hyvän passipaikan, josta voi päästä ampumaan ajettavan eläimen. Suomessa ajokoirana käytetään yleensä Suomen ajokoiraa, beaglea tai mäyräkoiraa. Mäyräkoiraa saa myös käyttää hirvieläinten metsästyksessä ajavana koirana.

Metsästys haukkuvalla koiralla

Koira haravoi etumaastossa ja pyrkii ajamaan maassa lymyävät linnut puuhun. Linnun istuttua puuhun koira alkaa haukkua sitä, jolloin lintu yleensä jää oksalle koiraa katselemaan. Tällöin metsästäjä pyrkii hiipimään mahdollisimman lähelle lintua koiran jatkaessa haukkuaan. Tarpeeksi lähelle päästyään metsästäjä ampuu linnun. Usein lintu kuitenkin karkottuu, jolloin koiran tulisi löytää se uudelleen. Käytetty koirarotu on yleensä Suomen pystykorva.

Metsästys seisovalla kanakoiralla

Koira hakee lintuja etumaastossa säännöllisin luovein ja yrittää vainullaan saada paikannettua maassa lymyävän linnun. Kun koira on varma linnun olinpaikasta, se jähmettyy seisontaan, jolloin lintu ei yleensä liiku paikaltaan. Kun metsästäjä huomaa koiran seisovan, hän kävelee koiran lähelle ja käskee koiran ajamaan linnun ylös, jolloin metsästäjä voi ampua linnun ilmaan. Koira noutaa saaliin ja antaa sen isännälle. Jotta tämä metsästysmuoto onnistuu, tulee koiran olla ehdottoman tottelevainen ja hyvin koulutettu. Suomessa seisovina koirina käytetään yleensä saksanseisojia, settereitä tai pointtereita.

Metsästys ylösajavalla koiralla

Koira hakee lintuja etumaastossa säännöllisin luovein ja vainuttuaan maassa lymyävän linnun se pyrkii ajamaan linnun lentoon metsästäjän ulottuville, jääden itse paikalleen. Koira noutaa saaliin ja tuo sen isännälle. Koiran tulee olla ehdottoman tottelevainen ja hyvin koulutettu. Käytettyjä koirarotuja ovat mm. spanielit ja noutajat.

Metsästys luolakoiralla

Luolista metsästetään pääasiassa kettua, mäyrää ja supikoiraa. Etenkin mäyrä viihtyy luonnostaan luolassa, mutta kettu ja supikoira saattavat päätyä luolaan koiran ajaessa sen sinne. Metsästysseurueella saattaa olla käytössään erikseen luolakoira, joka ruumiinrakenteensa ja sisukkaan luonteensa ansiosta pärjää ahtaissa luolissa ja tiukoissa tilanteissa. Etenkin mäyrä on koiralle kova vastus. Luolakoirina käytetään pääasiassa mäyräkoiria. Koiran tarkoitus on ajaa saalis ulos luolasta, jolloin sen ampuminen on helpompaa.