Metsäsieniä

Metsäsieniksi kutsutaan sieniä, jotka kasvavat luonnonvaraisina metsissä eli joita ei kasvateta varta vasten.

Tällä sivulla esitellään yleisimpiä suomalaisia sienilajeja joita voit itse kerätä tai ostaa.

Haperot
Kantarelli eli keltavahvero
Korvasieni
Lampaankääpä
Mustatorvisieni
Rouskut
Suppilovahvero
Tatit
Vaaleaorakas

Haperot

Haperoilla on kirkasvärinen sileä lakki, josta pintakelmu on helppo nylkeä. Haperot ovat nimensä mukaisesti melko haperoita ja helposti murenevia.

Isohapero 

Russula paludosa

  Ruokatieto, isohapero  

Tuntomerkit Kookas sieni, lakki on omenanpunainen
Lakin kuopalla oleva keskusta voi olla vaaleampi, koska sateella sinne kertyy vettä
Malto ei harmaannu
Jalka on valkoinen
Kasvupaikka Karut mäntymetsät ja rämeet
Satoaika Heinäkuun alku - syyskuun loppu
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei tarvitse ryöpätä

Kangashapero

Russula decolorans

Ruokatieto, kangashapero, arktiset aromit    

Tuntomerkit Lakin pinta kellan- tai joskus tiilenpunainen
Jalka on valkoinen
Heltat vaaleankellertävät
Malto harmaantuu
Vanhemmiten koko sieni muuttuu harmaaksi
Kasvupaikka Kankaat, havu- ja sekametsät, rämeet
Satoaika Kesäkuusta lokakuuhun
Laatu ruokasienenä Hyvä
Ryöppäys Ryöpättävä

Keltahapero

Russula claroflava

  Ruokatieto, keeltahapero, arktiset aromit   

Tuntomerkit Väriltään kirkkaan keltainen
Vanhemmiten väri haalistuu ja malto harmaantuu
Kasvupaikka Tuoreet metsät koivujen läheisyydessä
Satoaika Kesä ja alkusyksy
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei tarvitse ryöpätä

Viinihapero

Russula vinosa

Ruokatieto, viinihapero, arktiset aromit  

Tuntomerkit Lakki viininpunainen, keskeltä joskus lähes musta
Jalka on valkoinen
Malto harmaantuu varsinkin vioittuneista kohdista
Heltat ovat kermankeltaiset
Kasvupaikka Havu- ja sekametsät
Satoaika Elokuun alusta syyskuun puoliväliin
Laatu ruokasienenä Hyvä
Ryöppäys Ei tarvitse ryöpätä

Takaisin alkuun

Kantarelli eli keltavahvero

Cantharellus cibarius

Ruokatieto, kantarelli, arktiset aromit   

Kantarelli on helppo tunnistaa ja löytää kirkkaankeltaisen värin ja omanlaisen muodon ansiosta. Tämän herkullisen sienen satokausi
on pitkä.

Tuntomerkit Lakki, heltat, jalka ja malto väriltään keltainen
Lakki on suppilomainen ja poimureunainen, ja kapenee vähitellen jalaksi
Tuoksu on voimakas ja miellyttävä
Kasvupaikka Seka- ja lehtipuumetsät (varsinkin koivu) etenkin järvien rannoilla ja saarissa, pohjoisinta Lappia lukuunottamatta
Satoaika Kesäkuun lopusta syyskuun loppuun
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei tarvitse ryöpätä

Takaisin alkuun

Korvasieni

Gyromitra esculenta

Ruokatieto, korvasieni, arktiset aromit  

Korvasieni on helppo tunnistaa omalaatuisen ulkonäön perusteella. Sen satoaika on monista muista sienistä poiketen jo alkukesällä.

 

 

 

 

 

tuntomerkit Lakki keltapunaruskea tai lähes musta ja poimuinen, epämääräisen pallomainen
Jalka valkoinen ja poimuinen
Kasvupaikka Havu- ja sekametsät, etenkin paikoilla, joissa maanpinta on rikkoontunut, kuten hakkuuaukeat ja polun reunat.
Satoaika Toukokuun alusta kesäkuun loppuun
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Korvasieni on erittäin myrkyllinen ilman oikeanlaista käsittelyä. Keitä kahteen kertaan vähintään 5 min ja huuhtele sienet ja vaihda vesi välillä. Varmista hyvä tuuletus liesituulettimella tai avaamalla ikkuna.

Takaisin alkuun

Lampaankääpä

Albatrellus ovinus

Ruokatieto, lampaankääpä, arktiset aromit   

Lampaankääpä on vaalea ja kuhmuraisen epäsäännöllinen muodoltaan. Lakin alapinnan pillistö on hyvin tiheää.

Tuntomerkit Laakea lakki on väriltään vaalea, joka vanhemmiten muuttuu ruskehtavalaikkuiseksi
Lakin alapinnalla erittäin tiheä ja tiivis pillistö
Valkea jalka on lyhyt, tanakka ja säännöttömän muotoinen
Valkea malto on paksua ja kiinteän juustomaista
Kasvupaikka Kasvaa ryhminä tai renkaina havumetsissä, yleensä varttuneissa kuusikoissa, Etelä-Suomessa yleinen.
Satoaika Elokuusta lokakuun puoliväliin
Laatu ruokasienenä Hyvä
Ryöppäys Ei tarvitse ryöpätä.

Takaisin alkuun

Mustatorvisieni

Craterellus cornucopioides

 Ruokatieto, mustatorvisieni, arktiset aromit   

Mustatorvisienellä ei ole varsinaista lakkia vaan koko sieni kapenee alas suipoksi torveksi. Tötterö on sisäpuolelta mustanruskea ja ulkopinnalta helmenharmaa.

Tuntomerkit Lento ja suppilomainen
Väriltään musta
Lakin alapinta lähes sileä
Kasvupaikka Tuoreet ja lehtomaiset metsät, esimerkiksi rehevät kuusikot Etelä- ja Keski-Suomessa.
Satoaika Alkusyksystä myöhäissyksyyn
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei ole tarpeen ryöpätä.

Takaisin alkuun

Rouskut

Rauskujen erityispiirre on maitiaisneste, jota valuu sientä murrettaessa.

Kangasrousku

Lactarius rufus

Ruokatieto, kangasrousku, arktiset aromit  

Tuntomerkit Lakki kauniin ruskea ja kuivapintainen
Jalka on vaalean ruskea
Maitiaisneste on valkoista ja kirpeää
Kasvupaikka Kuivat mäntyvaltaiset kangasmetsät, mutta myös kosteammat kasvupaikat
Satoaika Heinäkuun lopusta lokakuuhun
Laatu ruokasienenä Syötävä
Ryöppäys Ryöpättävä

Karvarousku eli karvalaukku

Lactarius torminosus

Ruokatieto, karvarousku, arktiset aromit  

Tuntomerkit Vaaleanpunertava ja karvareunainen lakki
Jalka on ontto
Maitiaisneste on valkoista ja kirpeää
Kasvupaikka Tuoreet sekametsät
Satoaika Heinäkuusta lokakuuhun
Laatu ruokasienenä Hyvä
Ryöppäys Ryöpättävä

Haaparousku

 Lactarius trivialis ja L. utilis

Ruokatieto, haaparousku, arktiset aromit  

Tuntomerkit Melko kookkaita
Lakin pinta on harmaanruskea ja limainen
Jalka on lakkia vaaleampi ja ontto
Heltat ovat valkeat
Maitiaisneste pysyy pitkään valkeana, vanhetessa ja keitettäessä saattaa muuttua harmaanvihertäväksi
Kasvupaikka Tuoreet, korpimaiset ja lehtomaiset metsät, Lapissa tunturikoivikoissa.
Satoaika Elokuusta syyskuuhun
Laatu ruokasienenä Hyvä
Ryöppäys Ryöppäys ei ole välttämätöntä

Leppärousku

  Lactarius deterrimus ja L. deliciosus

Ruokatieto, leppärousku, arktiset aromit

Tuntomerkit Lakki, heltat ja jalka oranssin- tai kellanpunaisia
Maitiaisneste oranssinpunaista
Kasvupaikka Nuorehkot, rehevät kuusikot
Satoaika Heinäkuun alusta syyskuun loppuun
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei tarvitse ryöpätä

Takaisin alkuun

Suppilovahvero

 Cantharellus tubaeformis

Ruokatieto, suppilovahvero, arktiset aromit  

Suppilovahvero on nimensä mukaisesti suppilon mallinen ja se on melko helppo tuntea juuri muodosta sekä kellertävästä jalasta.
Sieni on melko pieni ja vaikea huomata, mutta kun löytää yhden, samasta kohtaa löytyykin helposti tiheä esiintymä.

Tuntomerkit Suppilomainen tai torvimainen pienehkö sieni
Lakki kellertävän tai harmaan ruskea
Jalka on pitkä, ohut, ontto ja väriltään keltainen
Lakin alapinnalla on kellertävän harmaat helttamaiset, pitkäjohteiset poimut
Tuoksu on miellyttävä ja maku mieto
Kasvupaikka

Sammaleiset metsät, usein kuusikot, mutta myös sekametsät. Yleinen maan etelä- ja keskiosissa.

Satoaika Myöhäissyksy
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei tarvitse ryöpätä

Takaisin alkuun

Tatit

Sienestysharrastus on hyvä aloittaa tateista, koska ne on helppo tunnistaa lakin alapinnan pilleistä ja pulleasta muodosta. Tateissa ei ole myrkyllisä lajeja, ainoastaan pari pahanmakuista, ja nekin on helppo välttää esim. maistamalla sienen maltoa kielenkärjellä ennen koriin keräämistä.

Herkkutatti

 Boletus edulis ja B. pinophilus

Ruokatieto, herkkutatti  

Tuntomerkit Kookas, tukeva ja kova
Lakin väri vaihtelevan ruskea, kosteana lakin pinta vähän tahmea
Pillistö tiheää, nuorella sienellä vaalean harmaata, myöhemmin muuttuu kellanvihreäksi
Malto kiinteää ja valkoista
Jalan väri vaalea tai vaalean ruskea, jalassa usein näkyvissä valkoista verkkokuviointia
Jalka suora tai pyöreän tynnyrimäinen
Kasvupaikka Kaikenlaiset metsätyypit
Satoaika Keskikesästä syyskuun loppuun
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei ole tarpeen

Kangastatti

Suillus variegatus

Ruokatieto, kangastatti  

Tuntomerkit Väriltään kellanruskea
Lakin pinnassa mustia pilkkuja
Pillistö pienisuista ja kosketeltaessa sinistyy
Malto sinistyy leikattaessa
Sienen pinta kuiva
Jalka melko lyhyt ja tukeva
Kasvupaikka Kuivahkot kankaat ja kalliomänniköt
Satoaika Heinäkuusta lokakuun alkuun
Laatu ruokasienenä Hyvä
Ryöppäys Ei ole tarpeen

Punikkitatti

Leccinum versipelle, L. vulpinum ja L. aurantiacum

Ruokatieto, punikkitatti   

untomerkit Kookas ja kiinteämaltoinen sieni
Lakki väriltään punainen tai ainakin punertava
Lakin pintakelmu reunoiltaan osittain kääntynyt pillistön päälle
Pillistö pysyy kauan vaaleana eikä juuri pullistu
Jalassa mustaa tai ruskeaa nukkaa
Malto tummuu leikkauspinnoilla
Kasvupaikka Kaikenlaiset metsätyypit
Satoaika Heinäkuusta syyskuuhun
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei ole tarpeen

Voitatti

 Suillus luteus

Ruokatieto, voitatti

Tuntomerkit Lakki on limainen
Jalassa rengas, joka kuivuessaan liimautuu jalanmyötäiseksi
Pillistö on keltainen ja tiheäsuinen
Malto on vaaleankeltainen ja pehmeä
Mallon väri ei muutu leikattaessa
Kasvupaikka Kangasmetsät
Satoaika Heinäkuun lopusta lokakuun alkuun
Laatu ruokasienenä Herkullinen
Ryöppäys Ei ole tarpeen

Takaisin alkuun

Vaaleaorakas

Hydnum repandum

Ruokatieto, vaaleaorakas, arktiset aromit  

Vaaleaorakas on epäsäännöllisen muotoinen vaalea kääväkäs. Sen tunnistaa lakin alapinnan piikeistä, jotka irtoilevat helposti.

Tuntomerkit Lakki on sileä ja kermanvärinen
Lakin muoto tavallisesti epäsymmetrinen
Malto on haurasta ja valkoista, mutta kellertyy kosketeltaessa
Kasvupaikka Tuoreet lehtomaiset kuusi- ja sekametsät
Satoaika Elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin
Laatu ruokasienenä Hyvä
Ryöppäys Ei tarvitse ryöpätä

Takaisin alkuun

Kuvat: Arktiset Aromit ry

Ruokatieto, suppilovahvero, arktiset aromit