Mitä sienet ovat?

Se, mitä puhekielessä yleensä kutsutaan sieneksi, on oikeastaan vain osa sientä eli itiöemä, jonka sienirihmasto kasvattaa lisääntymistä varten.

Sienen rakenne

Lakin väri, muoto ja pinta vaihtelevat. Lakki voi olla kupera, laakea, suppilomainen, kartiomainen, kellomainen, nipukallinen tai navallinen. Pinta voi olla kuiva, tahmea tai limainen. Lakin alapinta on erilainen eri sienillä. Rouskuilla, haperoilla ja vahveroilla on heltat. Tateilla ja käävillä on pillit ja orakkailla piikit. Näissä osissa muodostuu itiöitä, joiden avulla sienet lisääntyvät ja leviävät.

Ruokatieto, sienen rakenne

Lakki kiinnittyy jalkaan eri tavoin. Kiinnittymiskohta voi olla irtotyvinen, kapeatyvinen, tasatyvinen, kolotyvinen tai johteinen. Jalka voi olla tasapaksu, nuijamainen, nupillinen, alas kapeneva tai juurehtiva. Jalassa voi olla rengas, joka on riippuva, irtonainen tai kaksinkertainen.

Malto eli sienen 'liha' on erilaista eri sienillä. Sienen tunnistamisessa voi auttaa, kun halkaisee sienen ja tarkkailee, muuttaako malto väriään tai tihkuuko siitä maitiaisnestettä.

 

Ei kasvi eikä eläin

Sienet eivät ole kasveja, vaan ne luokitellaan omaan sienikuntaan. Ne poikkeavat kasveista muun muassa siinä, että ne eivät pysty yhteyttämään, koska niillä ei ole lehtivihreää. Sienillä ei ole myöskään juurta, vartta eikä lehtiä. Sienisolut kasvavat rihmamaisesti eteenpäin ja muodostavat kasvualustaansa sienirihmastoa.

Sienet ovat toisenvaraisia

Sienet ovat toisenvaraisia eli ne tarvitsevat ravinnokseen kasvien yhteyttämällä tuottamaa energiaa. Sienet saavat ravintonsa hajottamalla eloperäistä ainesta. Eri sienet ovat erikoistuneet ottamaan ravintonsa eri lähteistä.

Lahottajasienet eli saprotrofit ottavat ravinnon kuolleesta kasvi- ja eläinjätteestä

Nämä sienet, "siivoavat" ympäristön kuolleista lehdistä, neulasista, kaatuneista puista jne. Ilman niitä uusi kasvillisuus tukehtuisi vanhan alle. Ne ovat siis hyvin tärkeitä luonnon tasapainolle.

Loissienet eli nekrotrofit
tappavat isäntäkasvin tai -eläimen soluja ravinnokseen

Monet sienet kasvavat elävissä kasveissa, puissa, eläimissä ja ihmisissä ja ovat haitallisia isännälleen. Ne tappavat eläviä soluja ja käyttävät niitä ravinnokseen. Tällaisia ovat esimerkiksi puita tuhoavat mesisienet.

Biotrofit ottavat ravintoa elävistä soluista tuhoamatta isäntää

Suuri osa tutuista ja syötävistä sienistä elää yhteistyössä eli symbioosissa isäntäkasvin kanssa. Sienet ovat tärkeitä metsiemme puille ja monille muillekin kasveille. Juurisienet (eli mykorritsasienet) peittävät rihmastollaan isäntäkasvin juurenkärjet. Sienirihmasto auttaa isäntäkasvia saamaan karustakin maasta vettä ja hivenaineita. Sieni puolestaan saa isäntäkasvilta sokeria, jota kasvit ovat tuottaneet yhteyttämisen avulla. Tietyt sienet elävät symbioosissa tiettyjen kasvien kanssa. Kun tiedetään, minkä kasvin läheisyydessä jokin sieni kasvaa, se auttaa sienten tunnistamisessa.

Jäkälät muodostuvat sienistä, jotka elävät yhteistyössä levien tai sinibakteerien kanssa.

Elävää solua hyödyntäviä biotrofeja ovat myös ruoste- ja härmäsienet, jotka aiheuttavat mm. "ruosteläiskiä" kasvien lehtiin. Kasvi ei tästä kuole, vaikka soluja rappeutuu, mutta vilja- tai mansikkasato voi mennä pilalle.