Luonnonmukainen tuotanto

Kestävän kehityksen lähtökohtana on sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen tasapaino. Luomussa kasveja viljellään, eläimiä kasvatetaan ja elintarvikkeita valmistetaan luonnon omilla menetelmillä. Luomu kattaa koko elintarvikeketjun pellolta lautaselle asti.

Luomu eli luonnonmukainen tuotantotapa

Luonnonmukainen tuotantotapa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista elintarviketuotantoa.

Valitse aihealue alta tai selaa sivua eteenpäin.

Luonnonmukaisen viljelyn perusteet
Luonnonmukainen kasvinsuojelu
Luonnonmukainen eläintuotanto

Luonnonmukaisen viljelyn perusteet

Luomutilalla hoidetaan maata

Ruokatieto, luomuviljelty puna-apila

Luomutiloilla viljelykasvien tarvitsemat ravinteet lisätään maahan eloperäisesti, sillä kemiallisia lannoitteita ei käytetä. Viljelykasvien tarvitsemat ravinteet lisätään eloperäisessä muodossa eli karjanlantana, kompostina tai viherlannoituksena. Silloin palkokasvipitoinen kasvusto kynnetään maahan lannoitteeksi. Pelloille voidaan lisätä luonnosta peräisin olevia kivennäisjauheita.

Luomutilan viljelykiertoon kuuluvat nurmikasvit, erityisesti apila. Apilan ja muiden palkokasvien kanssa symbioosissa elävät juurinystyräbakteerit sitovat ilmakehän typpeä maaperään. Viljelykierto ja eloperäiset lannoitteet mahdollistavat luopumisen tavanomaisessa viljelyssä käytettävistä kemiallisista, helppoliukoisista ravinteista.

Luomutilalla lannoituksessa noudatetaan samoja typen ja fosforin hehtaarikohtaisia enimmäismääriä kuin ympäristötukea saavilla tavanomaisilla tiloilla.

Luomukasvihuonetuotanto 

Luomukasvihuonekasvit ponnistavat luonnonlannoitteilla ravitusta kasvuturvealustasta. Perusravinteiden lisäksi kasvit saavat kasvua ja vastustuskykyä edistäviä hivenaineita. Kasvukauden loputtua kasvualusta kierrätetään maanparannusaineeksi peltoviljelmille.

Luomukasvihuoneessa on tuholaisia, jotka biologisten torjuntaeliöiden, kuten petopunkkien, kirvavainokkaiden ja jauhiaiskiilukaisten armeija pitää kurissa. Kukasta kukkaan lentävät kimalaiset pölyttävät tomaatit.

Luomupelloksi vähitellen

Tavanomaisessa viljelyssä ollut pelto muuttuu luomupelloksi vähitellen. Luomuna saa myydä sellaisen pellon satoa, jota on viljelty luonnonmukaisesti vähintään kolme kasvukautta. Pellon valmistamista luomutuotantoon kutsutaan siirtymävaiheeksi.

Takaisin alkuun

Luonnonmukainen kasvinsuojelu

Luonnon keinot kasvinsuojelussa

Luomupellolla ei käytetä kemiallisia, keinotekoisia torjunta-aineita. Kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan luomutiloilla viljelykierron, kestävien lajikkeiden, luontaisten vihollisten tai biologisten torjunta-aineiden avulla. Rikkakasveja pidetään kurissa viljelykierrolla, harauksilla ja rikkakasvien liekityksellä.

Viljelykierto on tarkeä osa suunnitelmallista luomutuotantoa. Jokaiselle peltolohkolle tehdään viljelysuunnitelma, jossa huomioidaan viljelykasvin ravinnetarve sekä ennaltaehkäisevät toimet kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien torjumiseksi.

Jokaiselle peltolohkolle valitaan kasvuolosuhteissa parhaiten menestyvät lajikkeet. Lajikkeiden välillä on eroja mm. kuivuuden tai kosteuden sietämisessä tai tautialttiudessa. Lisäksi lajikkeiden valintaa vaikuttavat asiakkaiden toiveet esimerkiksi makeuden, värin tai varastokestävyyden osalta.

Luontaisten vihollisten käyttö on yleistä erikoisesti kasvihuonetuotan-nossa. Kasvustoon päästetään viikoittain petohyönteislajeja suojaamaan satokasveja tuholaisilta. Avomaatuotannossa voidaan suosia tiettyjä lintulajeja tekemällä niille pesiä. Siten linnut toimivat osana hyönteistentorjuntaa.

Biologiset torjunta-aineet ovat erikseen nimetyllä listalla, josta viljelijät tarkistavat aineiden käytön sallimisen luomutuotannossa. Aineissa on esimerkiksi luonnosta saatavaa pyretriiniä. Esimerkiksi hunajaan kastettu appelsiini houkuttelee tuhohyönteisiä.

Haraus tarkoittaa mekaanista maanpinnan muokkaamista siten, että nostetaan rikkakasvien juuret pintaan. Näin estetään rikkakasveja kasvamasta ja siementämästä. Harausta tarvitaan isoille peltopinta-aloille, joita ei kannata kitkeä käsin.

Liekittäminen tarkoittaa mekaanista torjuntaa, joka tehdään polttamalla rikkakasvit. Esimerkiksi sipulin läheltä rikkakasvit voidaan polttaa sipulinvarren siitä vahingoittumatta.

Onnistunut luomulannoitus ja tautien ennältaehkäisy tuottavat maukkaan sadon!

Takaisin alkuun

Luonnonmukainen eläintuotanto

Eläimet kuuluvat luomuun

Ruokatieto, luomulehmä

Luomulehmät pääsevät myös talvella ulos.

Eläintuotanto on tärkeä osa luonnonmukaista maatilaa. Rehukasvit monipuolistavat viljelykiertoa ja karjanlannan käyttö mahdollistaa myös enemmän ravinteita vaativien satokasvien viljelyn.

Luomueläimille mahdollistetaan lajinmukainen käyttäytyminen. Eläimet voivat muodostaa lajilleen tyypillisiä laumoja. Luomukanoille on orret, munintapesät ja riittävästi pehkua kuopsutettavaksi sekä hiekkakylpypaikka.

Luomueläimet saavat liikkua vapaasti. Eläimiä ei kytketä kiinni eikä niitä pidetä häkeissä, jotka estävät liikkumisen. Eläimet pääsevät laitumelle tai ulkoilutarhaan kun se on säiden kannalta mahdollista. Tätä varten luomutiloille rakennetaan jaloittelutarhoja.

Luomueläimet syövät luomurehua, joka on eläinlajin luontaista ravintoa. Rehu tuotetaan luomusääntöjen mukaisesti ja myös rehun tuotantoa valvotaan. Geenimanipuloituja ainesosia luomurehussa ei sallita.

Sairastuneet eläimet hoidetaan ja tarvittaessa käytetään lääkkeita eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Sairastumisia ja tapaturmia ennaltaehkäistään hoidon, monipuolisen ruokinnan ja luonnollisen hoitoympäristön avulla.

Poroihin, riistaan tai luonnonvaraisiin kaloihin ei sovelleta EU:n luomusäädöksiä. Niitä ei myöskään voida markkinoida luomutuotteina.

Takaisin alkuun