Rypsi ja muut öljykasvit

Rypsi on Suomen tärkein öljykasvi. Muita kasveja, joista saadaan öljyä ovat auringonkukka, keltasinappi ja öljypellava. Niiden viljelyala on kuitenkin nykyisin erittäin pieni. Tutustu näihin kasveihin valitsemalla lajike alta tai selaamalla sivua eteenpäin.

 

Rypsi
Auringonkukka
Keltasinappi
Öljypellava

Rypsi

Brassica rapa ssp oleifera

Ruokatieto, rypsi, kuvaaja Mauri Päivinen

Tuntomerkit

Rypsi on ristikukkainen laji, joka on lanttujen, kaalien, sinapin ja monien rikkakasvien sukulainen. Rypsin hedelmät ovat nimeltään lituja. Niiden sisässä kehittyvät pienet, öljypitoiset siemenet.

Suomessa viljeltävä rypsi on kevätrypsiä.

Rypsin viljelyalue

Rypsiä viljellään Etelä- ja Keski-Suomessa. Rypsin lähisukulainen on rapsi. Sitä viljellään Suomessa vähän. Sen kasvuaika on kymmenen päivää pidempi kuin rypsin, joten se menestyy vain etelärannikolla.

Ruokatieto, rypsin viljelykartta

Rypsin viljelyalue on pääasiassa Lappeenranta-Tampere-Vaasa -linjan eteläpuolella.

Lisää rypsistä
Viljelyvaatimukset Rypsi menestyy useimmilla maalajeilla. Rypsi ei vaadi korkeaa maan pH:ta ja sen taimet kestävät jopa kymmenen asteen hallaa. Lämmin ja aurinkoinen pelto kuitenkin edistää kasvua ja rypsi taimettuu nopeasti.
Kasvuaika Rypsin kasvuaika on noin 105 päivää.
Tärkeimmät viljelytoimet

Rypsi kylvetään toukokuussa hyvin muokattuun maahan. Samalla rypsille annetaan lannoitteita. Rypsiä vioittavat monet tuholaiset, joista merkittävin on rapsikuoriainen. Niitä torjutaan, elleivät rapsikuoriaisen luontaiset viholliset, loispistiäiset, ilmaannu rypsipellolle. Rypsin sato korjataan syksyllä leikkuupuimurilla, kun kasvusto on harmaata ja siemenet ovat muuttuneet lähes mustiksi. Siemenet kuivataan kuivurissa.

Viljelyala Suomessa noin 72 000 ha
Keskisato vuodessa noin 1600-1800 kg/ha
Mitä korjataan satona? Rypsin satona korjataan siemenet. Ne sisältävät öljyä noin 40 % ja valkuaista noin 20 %. Siemenestä puristettava öljy käytetään elintarvikkeisiin. Öljyn puristamisen jälkeen jää jäljelle valkuaispitoinen rouhe, jota käytetään eläinten rehuna.
Sadon laatutekijät Sadon laatuun vaikuttaa siementen sisältämän öljyn määrä.
Sadon riskit Kasvitaudit ja tuholaiset voivat uhata rypsisatoa.

Takaisin alkuun


Auringonkukka

Helianthus annuus L

Ruokatieto, auringonkukka

Auringonkukka  on yksi maailman tärkeimmistä öljykasveista. Sitä viljellään paljon Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Ranskassa. Auringonkukka tarvitsee kasvupaikakseen lämpimän ja aurinkoisen
paikan.

Auringonkukasta saatavia tuotteita ovat öljy ja rouhe, jota käytetään rehujen raaka-aineena. Toistaiseksi Suomessa viljellyt auringonkukat on pääasiassa käytetty leikkokukiksi ja siemenet linnunsiemeniksi.

Takaisin alkuun

Keltasinappi

Brassica alba

Ruokatieto, sinappi, kuvaaja Osmo Ulvinen

Sinapit muistuttavat rypsiä ja rapsia. Keltasinapin lisäksi muita sinappilajeja ovat sareptansinappi ja mustasinappi.

Sinapin siemenistä puristetaan öljyä ja rouhetta, jota käytetään sinapin valmistuksessa. Sinappia tuodaan Suomeen pääasiassa Kanadasta. Vuosittain Suomeen tuodaan sinappia noin 1200 - 1400 tonnia. Sinappi viihtyy parhaiten Etelä-Suomessa, mutta myös Keski-Suomessa on viljelty etenkin keltasinappia. Hiljalleen sinapinviljely on käynnistymässä Suomessa laajemmassa mittakaavassa.

Takaisin alkuun

Öljypellava

Linum usitatissium

Ruokatieto, pellava, kuvaaja Osmo Ulvinen

Pellavaa viljellään sekä öljy- että kuitukasvina. Suomessa kuitupellavaa viljeltiin aikoinaan melko yleisesti. Puuvillan ja tekokuitujen yleistymisen myötä pellavan viljely vähitellen loppui Suomesta. Nyt pellavan viljely on elpymässä. Vuonna 2001 pellavan viljelyala oli jo 1600 ha, kun vuonna 1994 viljelyala oli vielä 1000 ha. Pääosin pellavaa viljellään Etelä-Suomessa.

Pellavan kasvuaika on 100 - 110 vuorokautta. Pellava voidaan puida siementen muuttuessa ruskeiksi ja niiden helistessä irtonaisia kodissa. Puintiaika voi olla hyvin myöhään loka-marraskuullakin, sillä pellava kestää hyvin syyshalloja. Paras puintisää on kuiva ja tuulinen.

Öljypellavan siemenet sisältävät noin 40 % öljyä ja 25 % proteiineja eli valkuaista. Siemeniä voidaan syödä sellaisenaan edistämään vatsan toimintaa tai niistä voidaan puristaa öljyä, joka sisältää terveydelle hyödyllisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja (linoli- ja linoleenihappoja). Elintarvikkeiden lisäksi öljyä käytetään muun muassa maaleihin ja koneiden voiteluaineisiin.

Takaisin alkuun