Muut vihannekset

Vihannesten joukossa on vain muutama kasvi, joita Suomessa viljellään kaksi- tai monivuotisina. Näistä varsin yleinen on raparperi. Parsaa ja maa-artisokkaa viljellään raparperia vähemmän, vaikka ne Suomessa menestyisivätkin. Muita kaksivuotisia vihanneksia ovat ruoho- ja kepasipuli.

Ruokatieto, parsa, puutarhaliitto

Parsa

Parsa on monivuotinen kasvi, joka talvehtii juurakkonsa avulla. Siitä käytetään sen juurakossa olevista silmuista kehittyvät mehevät versot. Parsan lehdet ovat surkastuneet suomumaisiksi muodostumiksi. Parsan satovaihe kestää 10 - 15 vuotta. On olemassa sekä valkoista että vihreää parsaa.

Parsa käytetään keitettynä voisulan tai erilaisten kastikkeiden kanssa sellaisenaan. Parsaa voidaan käyttää myös lisäkkeenä sekä salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin tuomaan makua.

Lisää parsasta
Viljelyvaatimukset Parsa vaatii multavan ja kuohkean maalajin sekä aurinkoisen ja suojaisen kasvupaikan.
Miten viljellään? Parsan taimivaihe kestää 1-2 kasvukautta. Harjanteissa viljeltävä parsa korjataan heti, kun verson kärki on tulossa maan pinnalle. Tällöin parsaan ei ehdi muodostua lehtivihreää eli satona saadaan valkeaa parsaa. Tasamaalla viljeltävä parsa korjataan, kun versot ovat 15-20 cm pitkiä. Näihin versoihin muodostuu lehtivihreää eli ne ovat väriltään vihreitä.
Sadonkorjuu Parsan sadonkorjuu aloitetaan neljäntenä tai viidentenä vuonna kylvöstä lukien. Sadonkorjuu alkaa keväällä, kun ensimmäiset versot ilmaantuvat harjanteen pintaan (valkea parsa) tai kun ne ovat kasvaneet 15-20 cm:n mittaisiksi (vihreä parsa).
viljelyn laajuus Koko maa
Keskisato vuodessa 1 500 - 3 000 kg/ha
Ominaisuudet Parsan säilyvyys on lyhyt. Parhaiten se säilyy 0°C:n lämpötilassa haihdunnalta suojattuna 1-2 viikon ajan.

Raparperista syödään lehtiruodit

Raparperi on monivuotinen kasvi, joka talvehtii juurakkonsa avulla. Raparperin varsi on lyhyt. Raparperista syödään lehtiruodit, jotka voivat kasvaa yli puolen metrin mittaisiksi. Yhdestä raparperikasvista saadaan satoa jopa yli kymmenen vuotta.

Raparperia käytetään hedelmien tapaan kiisseleihin, puuroihin, piirakoihin, paistoksiin, mehuksi, hilloksi, hyytelöksi, soseeksi ja marmeladiksi.

Lisää raparperista
Viljelyvaatimukset Raparperi viihtyy monenlaisilla maalajeilla, mutta kuivumiselle alttiissa maassa sato voi jäädä vähäiseksi.
Miten viljellään? Raparperi kylvetään siemenistä tai emotaimia jakamalla. Siemenestä kylvetty raparperi tuottaa satoa vasta kolmantena vuonna. Jakaminen tehdään keväällä.
Sadonkorjuu Raparperin sato valmistuu jo alkukesällä, touko-kesäkuussa.
viljelyn laajuus Koko maa
Keskisato vuodessa 12 000 kg/ha
Ominaisuudet Raparperin lehtiruodit ovat parhaimpia nuorina, vanhemmiten ne muuttuvat puiseviksi. Raparperin happaman maun muodostaa oksaalihappo.

Maa-artisokka

Maa-artisokkaa voidaan viljellä yksi-, kaksi- tai monivuotisena. Kaupallisesti maa-artisokkaa viljellään yleisimmin yksi- ja kaksivuotisena, kotipuutarhoissa monivuotisena. Maa-artisokan syötävä osa on perunan tapaan maanalainen varsimukula. Maa-artisokan mukula on kyhmyinen ja väriltään se voi olla valkea, kellertävä tai punertava.

Maa-artisokka Keitettynä perunan tapaan soseena keitoissa, muhennoksissa ja kuorrutettuna.

Lisää maa-artisokasta
Miten viljellään? Maa-artisokka menestyy monenlaisilla maalajeilla. Kuohkea ja vähäkivinen maa kuitenkin helpottaa sadonkorjuuta. Parhaiten maa-artisokka menestyy pH-luvun ollessa noin 7.
Sadonkorjuu Maa-artisokan sato korjataan vasta myöhään syksyllä. Kaksivuotisessa viljelyssä saadaan yleensä suurempi sato, mutta sadon laatu on usein epätasaisempi kuin yksivuotisessa viljelyssä.
Viljelyn laajuus Koko maa
Keskisato vuodessa 20 000 kg/ha
Ominaisuudet Maa-artisokka säilyy 5-6 kuukautta 0-1° C:n lämpötilassa haihdunnalta suojattuna.