Herukat ja karviaiset

Herukoita eli viinimarjoja ovat musta-, puna-, valko- ja viherherukka. Herukkalajikkeita on useita ja ne eroavat toisistaan kasvutavaltaan, taudinkestävyydeltään, satoisuudeltaan sekä marjojen ja tertun koon sekä maun suhteen.

Valkoherukka on punaherukan muunnos. Tämä tarkoittaa sitä, että valkoherukka on kasvitieteellisesti punaherukka, mutta marjasta puuttuu punainen väri. Viherherukka on mustaherukan muunnos, jonka marjoista puuttuu musta väri.

Ruokatieto, herukkaviljelmä, puutarhaliitto, kuvaaja Uimonen

Herukat menestyvät parhaiten loivassa rinteessä.

Herukoiden pitkiä kukintoja kutsutaan tertuiksi

Mustaherukan tertuissa on yleensä alle 10 kukkaa. Sen sijaan puna- ja valkoherukoilla on yleensä yli 10 kukkaa tertussa.

Herukkalajikkeista pääosa on osittain itsepölyttyviä, joten ne vaativat lisäksi ristipölytyksen marjoakseen hyvin. Hyönteiset ovat tuulta tärkeämpiä pölyttäjiä. Herukoitten kukat ovat pienikokoisia ja vaatimattoman näköisiä. Koristeherukkalajeilla kukinto voi kuitenkin olla hyvinkin näyttävä.

Lisää herukoista
Tieteellinen nimi Mustaherukka: Ribes nigrum
Punaherukka: Ribes rubrum
Valkoherukka: Ribes rubrum (punaherukan muunnos)
Viherherukka: Ribes nigrum (mustaherukan muunnos)
Miten viljellään? Herukoille soveltuvat parhaiten multavat moreeni- ja hietamaat sekä hietasavimaat. Mustaherukka on vaatimattomin: se menestyy jopa savipitoisessa maassa. Punaherukka kestää parhaiten kylmää, ja sitä voidaankin viljellä lähes koko maassa.
Kasvuaika Kukinta alkaa touko-kesäkuussa. Kukinnan alusta sadonkorjuun alkuun menee noin 2,5 kuukautta. Pensaista pyritään saamaan satoa mahdollisimman monta vuotta. Satotaso säilyy kohtuullisena 10-15 vuotta.
Sadonkorjuu Herukoitten pääsato korjataan elokuussa.
Tärkeimmät viljelytoimet Marjapensaat istutetaan aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Istutusta varten maaperä muokataan ja lannoitetaan. Samalla poistetaan rikkakasvit ja tehdään istutusleikkaus. Istutusleikkauksella tarkoitetaan oksien leikkausta noin 10 sentin mittaisiksi tapeiksi. Marjapensaita ei tarvitse tukea, jos ne on leikattu oikein.
Astiataimia voi istuttaa koska tahansa ja niitä ei tarvitse leikata.
Sadonkorjuu tehdään suurilla viljelmillä poimintakoneella, pienemmillä viljelmillä käsin tai patukoimalla. Patukoinnilla tarkoitetaan oksien hakkaamista patukalla, jolloin marjat putoavat pensaan alle sijoitetulle alustalle. Pensaita leikataan vuosittain, jotta sadontuottokyky säilyy hyvänä. Osa lannoituksesta voidaan antaa syksyllä heti sadonkorjuun jälkeen.
Tärkeimmät lajikkeet Mustaherukka: Öjebyn, jonka marja on keskikokoinen, aromikas ja hyvin säilyvä. Muita mustaherukkalajikkeita ovat Melalahti ja Mortti.
Punaherukka: Punainen hollantilainen on eniten viljelty lajike.
Valkoherukka: Valkoinen hollantilainen ja Valkea Juterborg
Lisäys Ammattiviljelyssä lisätään lähinnä pistokkaista. Kotipuutarhoissa lisätään yleensä taivuttamalla. Taivutuksella tarkoitetaan pensaan verson taivuttamista ja upottamista maahan, jolloin se kasvattaa juuret. Juurruttuaan taivukkaat katkaistaan ja istutetaan omalle kasvupaikalleen.
Viljelyala Suomessa Herukoita viljellään ammattimaisesti 1 800 ha:lla. Mustaherukka on eniten viljelty marja, sen viljelyala on 1220 ha. Punaherukan viljelyala on 219 ha, valkoherukan 86 ha
Keskisato vuodessa Mustaherukalla noin 3 000 kiloa/ha,
puna- ja valkoherukalla 4 000 kg/ha

Mitä korjataan satona?
Marjat, mustaherukalla myös lehtiä säilöntäliemien ja juomien mausteeksi.
Sadon laatutekijät Hyvä ulkonäkö, maku ja ravinto-arvo ovat tärkeitä.
Sadon riskit Halla kukintavaiheessa. Punaherukalla raakileiden variseminen on ongelma. Myös taudit ja tuholaiset pienentävät satoa. Linnut syövät marjoja.
ominaisuudet ja käyttö Mustaherukka sisältää paljon C-vitamiinia, joka säilyy hyvin myös keitettäessä.
Punaherukka on erinomainen marja hyytelöissä, koska se sisältää hyytelöittävää pektiiniä.
Marjat ovat hyvin monikäyttöisiä: niistä valmistetaan mehuja, hilloja ja hyytelöitä. Lisäksi niitä käytetään esimerkiksi jälkiruuissa, kiisseleissä ja puuroissa. Herukoita käytetään myös viinien valmistukseen.

Karviaisia kasvatetaan lähinnä kotipuutarhoissa

Karviaisia on kahta tyyppiä: suuri- ja pienimarjaisia. Karviaisen kukinto ei ole terttu, vaan sen 1 - 3 kukkaa kiinnittyvät suoraan varteen. Karviaisen rungossa on paljon piikkejä. Karviainen oli viime vuosisadalla ja tämän vuosisadan alussa tärkein marjakasvimme. Amerikasta levinnyt karviaishärmä kuitenkin romahdutti laajan viljelyn. Nykyisin viljellään karviaishärmän kestäviä lajikkeita.

Viljelyalue Suomessa

Ruokatieto, herukanviljelykartta

Herukoita kasvaa kotipuutarhoissa lähes koko Suomessa. Kaupallista viljelyä harjoitetaan Rovaniemen korkeudella asti. Tärkeintä viljelyaluetta ovat Itä- ja Keski-Suomi. Joskus herukoita saattaa nähdä myös pellonpientareilla, jonne ne ovat levinneet puutarhoista. Karviaisia kasvatetaan lähinnä kotipuutarhoissa.

Tieteellinen nimi Ribes uva-crispa
Miten viljellään? Karviainen on maaperän suhteen puutarhamarjoista vaativin.
Kasvuaika Kukinta alkaa touko-kesäkuussa. Kukinnan alusta sadonkorjuun alkuun menee noin 2,5 kuukautta. Pensaista pyritään saamaan satoa mahdollisimman monta vuotta. Satotaso säilyy kohtuullisena 10-15 vuotta.
Sadonkorjuu Karviaisten pääsato korjataan elokuussa.
Tärkeimmät viljelytoimet Marjapensaat istutetaan aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Istutusta varten maaperä muokataan ja lannoitetaan. Samalla poistetaan rikkakasvit ja tehdään istutusleikkaus. Istutusleikkauksella tarkoitetaan oksien leikkausta noin 10 sentin mittaisiksi tapeiksi. Marjapensaita ei tarvitse tukea, jos ne on leikattu oikein.Astiataimia voi istuttaa koska tahansa ja niitä ei tarvitse leikata. Sadonkorjuu tehdään suurilla viljelmillä poimintakoneella, pienemmillä viljelmillä käsin tai patukoimalla. Patukoinnilla tarkoitetaan oksien hakkaamista patukalla, jolloin marjat putoavat pensaan alle sijoitetulle alustalle. Pensaita leikataan vuosittain, jotta sadontuottokyky säilyy hyvänä. Osa lannoituksesta voidaan antaa syksyllä heti sadonkorjuun jälkeen.
Lisäys Ammattiviljelyssä lisätään lähinnä pistokkaista. Kotipuutarhoissa lisätään yleensä taivuttamalla. Taivutuksella tarkoitetaan pensaan verson taivuttamista ja upottamista maahan, jolloin se kasvattaa juuret. Juurruttuaan taivukkaat katkaistaan ja istutetaan omalle kasvupaikalleen.
Viljelyala 35 ha
Mitä korjataan satona? Marjat
Sadon laatutekijät

Hyvä ulkonäkö, maku ja ravinto-arvo ovat tärkeitä.

Sadon riskit Halla kukintavaiheessa. Myös taudit ja tuholaiset pienentävät satoa. Linnut syövät marjoja.
ominaisuudet ja käyttö Marjat ovat hyvin monikäyttöisiä: niistä valmistetaan mehuja, hilloja ja hyytelöitä. Lisäksi niitä käytetään esimerkiksi jälkiruuissa ja kiisseleissä.