Leipäviljojen kasvitauteja

Kasvitautien leviämisen ehkäisyn kannalta Suomen ilmasto on suotuisa. Pitkä talvi estää monien kasvitautien elinmahdollisuudet.

 Ilmaston lämpenemisen myötä tilanne voi kuitenkin muuttua. Kasvitaudit ovatkin yleistyneet Suomessa viime vuosina, mikä johtuu sääolojen lisäksi viljelyn yksipuolistumisesta.

Lumihome

Lumihome voi levitä kasveihin joko siementen tai sienirihmaston mukana. Pääasiallisesti lumihome kulkeutuu syysviljoihin ja nurmikasviin maassa olevien kasvijätteiden sienirihmastoista. Lumihomeen tekemät tuhot paljastuvat vasta keväällä. Talven aikana kasvit ovat muuttuneet taudin vaikutuksesta joko vaaleanharmaan tai vaaleanpunaisen sienirihmaston peittämiksi.

Lumihometta voidaan torjua useilla eri keinoilla. Yksi hyvä torjuntakeino on vuoroviljely, jolloin samaa viljalajia ei viljellä samalla lohkolla peräkkäisinä vuosina. Valitsemalla viljelylajiksi kestävä lajike ehkäistään myös lumihomeen aiheuttamia tuhoja. Etenkin rukiin kohdalla tämä on huomioitava, sillä ruis on herkkä lumihomeen aiheuttamille tuhoille. Kolmas torjuntakeino on peittaus, jonka avulla pyritään torjumaan siementen kautta leviävää lumihometta.

Peittaus tarkoittaa siementen käsittelyä joko nestemäisellä tai jauhemaisella kasvinsuojeluaineella. Peittausaineessa on mukana väriaine, jonka avulla peitatut ja peittaamattomat siemenet pystytään erottamaan toisistaan. Peittauksen voi tehdä viljelijä itse tai voidaan käyttää valmiiksi peitattuja siemeniä.

Vehnänhaisunoki

Vehnänhaisunoki tuhoaa nimensä mukaisesti vehnää. Vehnänhaisunoki tummuttaa vehnän tähkät. Tauti leviää puinnin yhteydessä myös terveisiin tähkiin. Vehnänhaisunokea torjutaan peittauksen avulla.

Ruskolaikku

Ruskolaikku kiusaa eniten vehnää ja ohraa. Samoin kuin lumihome, ruskolaikku leviää sekä siementen että sienirihmaston kautta. Parhaiten ruskolaikku leviää kosteina kesinä 15 - 20 asteen lämpötilassa. Itiöt levittäytyvät sadepisaroiden mukana tai pelkästään kasvien koskettaessa toisiaan. Ensin kasviin ilmestyy vaaleita laikkuja, jotka iän myötä ruskettuvat ja lopulta koko lehti voi muuttua kuivaksi. Lehtien kautta laikut saattavat levitä myös itse tähkiin, jolloin jyvät surkastuvat. Tämä aiheuttaa sadon alenemista, joka voi pahimmillaan olla 25 - 50 % normaalisadosta.

Ruskolaikkua torjutaan kasvinvuorottelulla, lajikevalinnoilla sekä terveiden kylvösiementen käytön avulla. Kasvukauden aikana ruskolaikkua voidaan torjua myös ruiskutuksilla.

Härmä

Härmän torjuminen on vaikeaa, koska se pystyy hyvin talvehtimaan ja siirtymään siten helposti syysvehnästä kevätvehnään. Härmä ei kuitenkaan siirry viljalajista toiseen.

Härmä aiheuttaa viljojen lehtiin aluksi valkoisia laikkuja, jotka myöhemmin muuttuvat harmaiksi. Tämän jälkeen laikkuihin ilmestyy ruskeita täpliä. Härmää torjutaan mm. ruiskuttamalla.

Torajyviä

Torajyviä esiintyy pääasiallisesti rukiin tähkissä, mutta välillä myös ohrassa. Torajyvä on sienen aiheuttama tumma rihmastopahka, joka on myrkyllinen. Viljojen kukinta-aikaan torajyvät muodostavat itiöitä, jotka leviävät kukintoihin. Tämän seurauksena kukintoihin kehittyy mesikastetta. Tähkissä vierailevat hyönteiset kuljettavat siten mesikasteen mukana tautia eteenpäin. Tautia torjutaan mm. vuoroviljelyllä.

Ruoste

Leipäviljan kasvitauteja ovat vielä erilaiset ruosteet. Keltaruoste on ruostetaudeista haitallisin ja se vahingoittaa pääasiallisesti vehnää. Ruskearuoste vahingoittaa aikaisin syksyllä kylvettyjä syysviljoja.